Motivus laiskimus ja post-it

Se iski taas, motivaatio-ongelma..puuh. Tämä motivaatio-ongelma on ihan allekirjoittaneella itsellään. Kaikkea pitäsi tehdä ja saada aikaan, mutta miten, jos ei huvita ja ei osaa.. Kaiken lisäksi onnistuin siirtämään tämän motivaatiopulan jopa beeceehen, se mielummin huitelee muiden koirien tai ihmisten luona, kun työskentelee minun kanssa. No, en varmaan ole paras reenikaveri ollut, joten peiliin saa katsoa. Siksipä me sitten ollaan suosiolla oltu reenittä tai ainakin tokoilu on saanut olla "tauolla" hetkisen.

Perjantaina taas Rumarakin reeneissä ja suoraan sanottuna aika hirveät reenit. Nona ja Ruska olivat suoritusvuorossa ja tytöt kyllä tekivät parhaansa mukaan hommia ( ja kouluttaja myös). Agissa Nona on mukavasti mukana ja keskittyy hommiin hyvin. Ainut vaan, että kun vaaditaan vähän enemmän keskittymistä tiettyyn tehtävän, niin silloin meinaa neitiä tympästä. Vauhtia, vauhtia ja vauhtia on Nonan motto. Miksi reenit sitten oli hirveät on ihan minun omaa syytä, ei vaan luista tuo ohjaus ja meinaa vallata tuo motivus laiskimus otetta myös agissa. Nonan kanssa saatiin vielä mukavalla asenteella vietyä hommat läpi. Valssailu ei vaan suju oikea-aikaisesti ja saan olla Nonan kanssa tarkkana käsien ja ajoituksen kanssa. Nonan kanssa saisi keskittyä nyt kunnolla esteiden opetukseen, niin, että koira itse tarjoaa sitä. Leikkauksia saadaan myös alkaa opettelemaan, ne oli vähän hakusessa näissä reeneissä. Ruskan kanssa nyt tulikin hyvin selväksi, että sitä karraatusta ja kierrosta tulee, kun ohjaus on vähän sinne päin ja lähes poikkeuksetta myöhässä. Niisto-sokkaritkin on ihan kamalia, kun saan vaan koiran sinkoamaan jonnekin kiertoradalle. Eka veto oli kyllä aika kamalaa ja Ruskakin veti parhaimillaan RAVILLA. Toiselle koitettiin vähän tsempata ja kyllähän se vähän lennokkaampaa menoa oli, mutta edelleen se ajoitus...Kylläpä muuten huomaa koirasta kuinka helposti se reagoi minun viretilaan. Mutta puuh..taitaa jäädä meillä startit kohta väliin, kun turha kai sinne on lähteä starttaamaan, kun ohjaus on mitä on. Kisoissa se on varmasti myöhässä ja ihan persiillään.

Rumarakin reenit 3.5. Nona 1-9 & 12-15.

Aloitettiin Ruskan ja Nonan kanssa tieteellinen kokeilu tunnarin opettamiseen post-it -menetelmällä. Tuo tunnari tuntuu niin olevan meidän akilleenkantapää, että se ei vaan mene eteenpäin. Ruskan kanssahan on aloitettu piilottamalla kapulaa. Mutta kun yritimme siirtyä kasavaiheeseen ei se onnistunut millään. Nyt siis lappusten kanssa yritämmä päästä kartalle siitä, mitä tunnarissa pitää tehdä. Ruskan kanssa päästiinkin melko pian siihen, että lappusta voi viedä piiloon ja koira etsii lapun. Nyt otettiin jo vieraita lappuja mukaan ja pienen härkkimisen jälkeen alkoi idea iskostua Ruskan pähän. Kaksi vierasta lappua ollut nyt mukana ja kyllä, Ruska tajuaa haistella. Vielä on tehty lappujen vaihdot niin, että koira näkee. Mutta ehkäpä meillä on vielä toivoa. Nonan kanssa ollaan vasta tehty lappua selväksi. Koskemista (nenällä) lappuun, kun lappu oli minulla kädessä, sitten latialla tai kaapissa ja vielä vaihdellen lapun paikkaa, niin että on nähnyt mihin lappu viety. Vielä näyttää hyvältä. Katsotaan mihin tämä tutkimus johtaa.

Tänään pyörähdimme hallilla mutkan ja koitimme reenailla kevyesti ja motivoivasti. Keskityimme nyt enemmälti tokoiluun ja tunnetilaan. Ruskan kanssa ensin seuraamista namin kanssa. Kontakti oli ihan ok, mutta viretilaa olisi pitänyt saada vieläkin ylemmäksi. Nukan kanssa samaa, mutta koitimme keskittyä kontaktiin, niin ettei ole kädessä kiinni. Ei kestänyt kunnolla ja kontakti tippui, jos yhtään pidempää pätkää yritti ottaa. En oikeen tiedä, miten saisin tämän Nukan seuraamisen etenemään se ei oiken millään mene eteenpäin. Reeniä kai vaan selvästi enemmän pitäsi ottaa ohjelmaan. Nonan kanssa tehtiin myös perusasentoa ja tunnetilaa. Sopivasti sattui vielä läheiseltä ampuradalta kuulumaan paukettakin häiriöksi. Alkuun oli taas Nonalla perusasento hakusessa, ehdotettiin istumista, maahanmenoa tai ihan vaan silmiin katsomista. Pienen muistuttelun jälkeen löytyi perusasentokin sieltä. Palkkaus lelulla ja muutamia toistoja, jolloin Nona alkoi hyvin hakeutumaan perusasentoon. Lyhyitä ihan parin askeleen seuraamispätkiä ja palkkausta. Tämä toimi, Nona teki hyvällä ilmeellä hommia ja kontakti oli loistava. Tätäkin siis reeniohjelmaan. Sitten samaa homma Ruskan ja Nukan kanssa lelun kanssa, selvästi parempi viretila. Tämä se tuntuu olevan iänikuinen probleema, namilla vai lelulla..Nyt törkeästi käytän vähän miten sattuu. Välillä leluun kyllästytään tosi pian, vaikka "koti"oloissa Nukka jaksaa leikkiä hyvin. Mutta sitten vielä vähän aksaa. Nukka opetteli keppejä ilman ohjureita, ensin 6, sitten kaikki 12 ja kappas sehän menee kepit molemmilta puolilta. Vauhti ei vielä ollut kovin hurja, mutta asento hyvä. Keinua sitten. Sekin sujui ihan itsenäisesti, mutta vauhti vähän uupui. Muttä tämähän voisi vaikuttaa siltä, että Nukka saattaisi olla kisakunnossa syyskuussa, kun aluevalmennusryhmä päättyy, ehkä. Nonan kanssa tehtiin myös keppejä. Ollaan sitä kolmanneksi viimeistä väliä nyt tahkottu ja se ehkä alkaa juurtumaan Nonan päähän. Keppien lisäksi kontaktia, joka on hyvin mielessä ja putkijarrua. Ruskan kanssa myös vielä putkijarrua yritimme opetella. Sitten kaikkien kanssa vielä lenkin kautta kotia. Soni palasi hoidosta takaisin, joten vauhtia ja äksöniä riitti.