Pienesti aksaa

Viikonloppuna iski aika kauhee lentsu ja oli tyydyttävä parin päivän sairaslomaan. Koiria piti kuitenkin jotenkin aktivoida, joten käytiin hallilla vähän aksailemassa. Ajatuksena oli vahvistaa ja harjoitella ohjaustekniikoita. Maanantaina tehtiin pätkää Mujusen Salmen kirjasta Agilityratoja osa 2 , sivulta 117 esteet 5-11. Lisättiin tähän vielä toinen putki. Ruskan kanssa tehtiin tämä melko sujuvasti. Jatkettiin vielä toisin päin parin esteen suoralla pätkällä, sitten takaakiertona pari seuraavaa ja sitten viimeinen hyppy etukautta poispäänkäännöksellä ja putkeen. Ruskalla on kyllä mukava tekemisen ote hommassa. Katsotaan miten kulkee nyt pitkäperjantaina Pellossa.

Nonan kanssa tehtiin vain tuota kirjan pätkää, ensin osissa ja sitten kokonaan. Nona on ihan HUIPPU!! Oppi äkkiä homman ja alkoi kivasti hakemaan esteitä edestä. Kesti hieman sivuetäisyyttäkin. Nonalle laitoin rimat 20cm. Itselle huomioksi, että linjat on pidettävä selkeinä, jos olen myöhässä tai varastan, niin liike vie helposti väärälle puolelle. Nonan kanssa tehtiin vielä putkirallia ja jarrua sekä aloitettiin keppien harjoittelu takaperin.
Nukan kanssa sama pätkä kuin Nonalla ja rimat 50cm. Ihan ok Nukaksi. En oikeen jaksanut viedä omalla liikkeellä kuin keuhkot oli tulessa jo puhumisestakin.

Tiistaina tehtiin taas pätkää Rumarakin viime perjantain reeneistä, esteet 1-5 ja A:n tilalla putki. Ruska toimi nyt paremmin tai olin jo suunnilleen oppinut kuvion, niin sujui helposti. Nukkakin teki pätkän mukavalla vauhdilla, joten jätettiin se siihen. Vaikutti siltä, että Nukasta oli kivaa vetää pätkä. Rimat oli taas 50cm.
Nonan kanssa aloitettiin eka persjätöllä ja siitä sitten esteen 5 valssiin. Äkkiä Nonan oppi homman ja voi vietävä mikä asenne neidillä on tehdä hommia. TYKKÄÄN!! Sitten vielä alkua harjoiteltiin erikseen. Välillä pieni tuumaustauko ja harjoiteltiin keppejä. Ollaan vasta tehty kahta viimeistä väliä ja nämä sujuu melko varmasti. Sitten jatkettiin takaisin radalle ja tempastiin koko kuuden esteen pätkä "puhtaasti". Mainitsinko jo, että Nona on aivan loistava? Parasta vielä on, että palkkaaminen onnistuu hyvin lelulla. Kyllä siitä vielä aksakoira tulee. <3

RumaRakin reenit 22.3.

Erkkarireissu

Viikonloppu vierähti Kuopiossa ja Siilinjärvellä lappalaiskoirien keväterkkarissa. Lauantaina meillä oli ohjelmassa Ruskan kanssa toko koe avoimessa luokassa. Kylläpä se taas etukäteen jännitti ihan kauheesti. Itse kokeessa onnistuin kenties olemaan melko rento. Olimme melko ajoissa paikalla, joten saattoi hieman rauhoittua ennen meidän suoritusvuoroa. Paikan päällä oli myös nollakoira erikoisvoittajaluokassa. Kyllä katsoessaan Tending Yepin Satu Taskisen suorittamista, ei voinut muuta kuin ihailla. Siinäpä siis tavoitetta. Sitten takaisin maan pinnalle... Lappalaisten suorittamiset ylemmissä luokissa olivat "hieman" vaisumpia, eikä sieltä yhtään ykköstulosta tullutkaan. Mukavan näköistä menoa kuitenkin paikoitellen.

Sitten meidän suoritukseen. Kokonaisuutena se oli minusta oikeen hyvä ja Ruskan tasoinen. Ilmeisemmin viretila oli paikoin tosi hyvä ja Ruska tykkäsi suorittaa. Vähän olin kuulevinani pientä vuotamista luoksetulon jätössä, mutta tuomari ei ilmeisemmin kuullut sitä. Myös noudossa haukahti kerran lähtiessään. Liikkeiden välit pitäisi kuitenkin pitää vielä paremmin hallinnassa, nyt Ruska pääsi välillä hieman haahuilemaan.
Mutta pisteet meni seuraavasti:
Paikkamakuu 10
Seuraaminen 8,5
Liikkeestä maahan 10
Luoksetulo 6
Liikkeestä seisominen 10
Nouto 5
Kauko-ohjaus 9
Estehyppy 8
Kokonaisvaikutus 8
Yhteensä siis 166p. ja ykköstulos!!

Seuraamisessa sattui jo lähtiessä pieni kömmi. Valmis sanalla Ruska meinasi lähteä ponkaisemaan hyppyesteen, joka oli seuraamisen aloituspaikan vieressä. Korjasi itse tilanteen ja lähdettiin liikkeelle. Alkuun mielestäni ihan hyvää seuraamista, loppupuolella kontakti tippui ja Ruska lähti harhailemaan jonnekin, kun piti kääntyä vasemmalle. Korjasi taas itse tilanteen ilman lisäkäskyä. Hidas ja huono täyskäännös, mutta loppupätkä vähän taas paremmin. Tuomari oli mielestni meille aika armollinen.
Maahanmeno oli hyvä ja ihan kohtuu nopea. Luoksetulon siirtymisessä virittelin koiraa vähän liikaa ja haukahdus pääsi. Jäädessä istumaan vinkui hieman. Lähti todella hyvää vauhtia ja stoppi oli minusta hyvä vauhtiin nähden ja loppukin tuli laukalla. Eteen tuli nätistä, mutta sitten se perusasentoon meno ei onnistunut kahdella käskyllä. Sitä saa, mitä vahvistaa!! Oltiin sitten vaan harjoiteltu eteentuloa, kun sen kanssa on ollut ongelmaa, enhän minä sitten ymmärtänyt muistuttaa myös perusasentoon tulemisesta. Liikkeestä seisominen onnistui mukavasti, vaikka saatoinpa hieman kurkkia jäikö seisomaan. Noudossa meillä sattui ekaksi kämmi, kun heitin kapulan ihan kehän reunalle piiloon . Tuomari antoi uusintaheiton ilman pistevähennyksiä, kun sanoi, että heitto oli hyvä, mutta kehän alusta aiheutti pomppimisen. Toka heitto onnistui ja Ruska lähti liikkeelle vauhdilla, tulipa sieltä yksi haukahduskin. Kapulan ottamisessa hieman tarpomista ja palautuksen meinasi tehdä liikkurille. Huomautin asiasta niin tuli minun luokse, mutta tiputti kapulan. Nosti ilman käskyjä ja tuli vinosti eteen, josta luovutus ja kahdella sivu käskyllä perusasentoon. Saattoipa mukana olla vähän vartaloapuakin. Taas oli tuomari aika armollinen tässä, mutta mukavaa oli, että Ruskalla on selvästi hyvä fiilis noutamisesta. Kaukoissa jättäessä jäi katselemaan sivulle (palkkaa?) ja katseli sinne vielä ekalla siirtymiselläkin. Toisella käskyllä istui ja loput sujui onneksi ongelmitta. Estehyppy muuten ihan ok, mutta eteentulo vino ja tarvi kaksi sivu käskyä sekä vartaloapua.
Tässä vielä videona:  TOKO Kuopio 23.3.

Mukavaa, että näillä saatiin kuitenkin ykkönen kasaan, vaikka nyt mahtaa olla niin, että jatketaan kuitenkin AVOssa koulariin asti. Ruska ehkä tarvitsee hieman enemmän kokemusta koetilanteesta. Eipä sillä, ei meidän voittajaluokka vielä valmis olekaan, lähellekkään. Ruska on minusta kuitenkin hyvin kehittynyt skarppaamaan kokeissa näiden kolmen kokeen otannalla. Ensi viikolla vuorossa sitten agikisat Pellossa.

Sunnuntaina oli vuorossa näytelmä Siilinjärven Kunnonpaikassa. Nukka oli ilmoitettu junioriluokkaan, ihan ensimmäiseen näytelmäänsä. Junnunarttuja oli melkoisen runsaasti, kaiken kaikkiaan joku 12. Nukka oli tietenkin ensimmäisenä arviointivuorossa. Sai kyllä olla tyytyväinen Nukan kehäkäyttäytymiseen. Ei juurikaan jaksettu / ehditty harjoitella moista, mutta se sujui vallan mainiosti. Nukka sai EH:n ja arvostelu kuului näin:

Erittäin hyväntyyppinen, mittasuhteiltaan hyvä narttu. Oikeanmuotoinen pää. Hieman pitkät korvat. Hyvä ylälinja. Ikäisekseen riittävä runko. Riittävästi kulmautuneet raajat, joiden luusto voisi olla hieman järeämpi. Tiheä karva, joka vielä pehmeää. Hyvä asentoinen häntä. Tasapainoiset liikkeet. 

Tuomari (Eijä Lehtimäki) jakoi EH:ta melkoisen paljon ja pari H:ta.Kolme sai junnuissa ERI:n. Minusta Nukan arvostelu oli oikeen mainio ja mainiota oli vielä se, että Nukka oli hyvin lunkki kaveri näyttelyalueella. Se ei yrittänyt kukkoilla kellekään ja muutenkin otti tapahtuman rauhallisesti. Yhteinen sijoitustyttö Valla oli myös depytoimassa näytelmäuran. Hienosti Valla veti kehässä ja näytti hieman temppujaakin napsimalla hihnasta. Odotetusti Valla sai hieman noottia purennasta. Odotamme jännityksellä korjaantuuko purenta kunnolla kuosiinsa. Toivottavasti.Tässä vielä Vallan arvostelu:

Kokonaiskuvaltaan hyvä. Lyhytrunkoinen narttu. Oikealinjainen kapea pää. Hieman kevyt alaleuka. Osittainen alapurenta. Pyöreät silmät. Hyvät korvat. Rintakehä saisi olla pidempi. Niukasti kulmautunut, pysty olkavarsi ja lantio. Hyvä raajojen luusto. Sopivan mittainen,pehmeähkö karva. Ylöskiinnittynyt häntä. Liikkuu riittävällä askeleella sivulta, kapeasti sivulta (olisiko pitänyt olla edestä?). Hyvä luonne.

Oman mausteen reissuun toi loppuhäslinkin, kun olin hävittänyt auton avaimet. Etsin niitä useita tunteja kehän laidalta, kun muistelin jättäneeni ne hetkeksi häkin päälle. Avaimia ei meinannut löytyä ja alkoi hieman hätä tulla, kun Nonakin odotti autossa ja aurinko lämmitti jo melko hyvin. Järjestyksenvalvojatkin piti hälyttää apuun ja suunniteltiin jo autoon murtaitumista, mutta koska se ei olisi onnistunut ilman vaurioita autossa, niin ajattelin ensin tavoitella lukkoseppää. Kävin kuitenkin ensin reissun hotellihelpotuksessa ja siellä huomasin takkini hihassa olevan taskun. Tsadaa!! Avaimet oli siellä ja kauhea paino hartiolta tippui pois.

Aluevalmennusta & aurinkoa

Lauantaina oli vuorossa agilityn aluevalmennus Kuopiossa ACElla. Tällä kertaa teemana oli kilpailunomainen harjoitus. Harri oli rakentanut 1.luokkaa vastaavan radan. Harmikseni olen niin surkea piirtäjä, etten edes yrittänyt piirtää rataa. Nukan kanssa tehtiin ensimmäisellä vuorolla esteet 1-4. Alkuun oli lähdösä ongelmaa,Nukka jäi haistelemaan ja sitten ponkaisi ylös. Kun saatiin onnistunut startti, niin meno tökkäsi jo toiselle esteelle. Olin taas yllättäen koiran linjalla ja työnsin sen liikkeellä takaakierrolle, vaikka este piti ottaa edestä. Pari kertaa kokeiltiin ja viimeisellä saatin suht onnistunut vienti  ja valssi. 4 este oli rengas ja sen Nukka otti hyvin. Teki hitaan keinun, vaikka meillä oli tarkoituksena jättää se välistä, mutta Nukka päätti lähteä keinulle omin päin. Keinun jälkeen jatkettiin hyppy, putkeen, hyppy, hyppy takaa ja A. Hypyn jälkeen putkeen vieti piti viedä melko pitkälle ja vastaanottaminen ihan hyvä, mutta sen jälkeen hyppy ja 90 asteen käännös seuraavalle hypylle pyörityksellä oli todella hidas. A:lle Nukka ei nyt tohtinut lähteä, vaan varasti palkalle. Harrin mukaan Nukka liikkuu tasan niin nopeaa kuin minäkin. Ymmärrän kyllä tämän kommentin,sillä onhan Nukka reaktiivinen koira. Tarvitsisimme vähän enemmän asennetta ja rähinää. :P En vaan millään itse onnistu löytämään sitä aluevalmennuksissa, siksi kai ne tuntuukin menevän enemmän tai vähemmän penkin alle.
Toisella vedolla otettiin pikaisesti puomi, joka oli hidas, vaikka palkka oli päässä. Sitten vauhtisuora etupalkalla. Nukka meinasi oikaista, mutta uskoi hyvin huomauttamista. Suoralle saatiin vauhtia hyvin, kun oli palkka tiedossa. Ehkä me viel joskus löydetään yhteinen vauhti. Seuraava aluevalmennus onkin sitten huhtikuun 13. päivä.

Paluumatkalla Kuopiosta pysähdyimme Iisalmessa treffaamaan tanskalais-ruotsalainen pihakoira Masia ja hänen omistajiaan. Lähdimme yhteislenkille Iisalmen koirapolulle. Minullahan oli koko nelikko mukana, jotan Masi sai hieman riekutusta. Soni oli ihan innossaan Masista ja kertoa sen selvin sanoin. Masi kuitenkin olis sitä mieltä, että turhan äänekäs leikkikaveri on tuo Soni. Nona taas oli ihan intona, kun sai kunnon lauman, jota silmäillä. Mukavasti koirat kuitenkin tuli toimeen ja saivat hieman erilaisen lenkin, vieläpä hyvässä seurassa ja sääkin suosi. Muutamia kuviakin saatiin lenkiltä.

Asetelma

Soni tuumii 4kk.

Tasapainoilua ja aksailua

Tämän viikon teemana oli tasapainoilu. Sain lainaan tasapainotyynyjä ja päätin hyödyntää tilannetta koirien kanssa. Opettelimme Ruskan, Nukan ja Nonan kanssa tasapainoilua ja vähän jumppasimme tyynyjen kanssa. Nukan kanssa teimme alkuun takajalkojen laittamista tasapainotyynyn päälle, etujalkojen laittamista tyynyn päälle sekä siinä pyörimistä (takajalat liikkuu). Koska nämä oli entuudestaan Nukalla hallussa, sai Nukka nopeasti handlattua temppuilut. Vaikeutimme hieman ja aloin pyytämään istumista tyynyn päälle, kun takajalat olivat tynnyllä. Tässä teimme istumista ja nousemista ylös. Helppoa, sanoi Nukka. Laitoimme vähän vielä lisää haastetta ja lisäsimme toisen tyynyn. Nyt siis molempien taka- ja etujalkojen alla oli oma tyyny ja tästä sitten istumista ja seisomaan nousua sekä maahanmenoa. Ruskan kanssa etenimme vain yhden tyynyn liikkeisiin. Oli jännä huomata, että Ruskalle takajalkojen hahmottaminen oli ihan uusi juttu. Toki en ole Ruskalle opettanut kontakteja samalla tavalla kuin Nukalle, mutta silti Ruska tiedosti omat takajalkansa yllättävän huonosti, vaikka osaa kyllä käyttää niitä. Ruskan kanssa siis tasapainoilua yhden tyynyn kanssa joko takajalat tyynyllä ja siitä istumista, nousemista seisomaan ja maahanmenoa sekä etujalat tyynyllä ja pyörimistä. Nonan kanssa teimme samat kuin Ruskalla. Nona olisi varmasti kyennyt samaan kuin Nukka, mutta en tohtinut vielä iän puolesta kokeilla.

Tasapainoilun ohessa teimme hieman myös kotitokoa. Ruskan kanssa muistelimme noutokapulan luovuttamista, käännöksiä ja kaukoja. Nonan kanssa perusasentoa, muutaman askeleen seuraamista ja käännöksiä, seisomista ja maahanmenoa. Nukankin kanssa muistelimme hieman noutokapulan luovuttamista, seuraamista ja maahanmenoa. Ruskan koe lähenee ja en ole oikeen saanut aikaseksi kunnon reenirutiinia. No, näillä mennään. Tämän siistin sisäpuuhailun lisäksi olemme lenkkeilleet koko kokoonpanon kanssa jäällä. Kelit ovat olleet aika mielenkiintoiset, kun tuota lunta tuli mukavasti tällä viikolla. Koiria se ei näyttänyt haittaavan. :) Loppuviikosta alkoi olla ilmat kohdillaan ja saatiin vähän kuviakin ikuistettua.

Perjantaina oli luvassa taas aksailua. Nukka etsi taas vauhtia ja kyllähän se löytyi, kun oli sopiva veto palkkaan. Nukka teki keppejä ohjureilla ja hyvin näytti reitti löytyvän. Kovaa vedättämistä ei vielä kestänyt. Nona pääsi myös rallattelemaan. Intoa ja vauhtia löytyy kyllä, mutta esteiden hakeminen oli hieman toisarvoista. Pussia saatiin kertailla useamman kerran, että saatiin veto sinne. Nona on kyllä varsin vauhdikkaan oloinen aksakoiranalku, mutta itsellä alkaa jo vähän pelottaa onko musta tuon koiran ohjaimiin. Etenkin kun tuntuu tuo oma tekeminen takkuavan jo Ruskan kanssa, joka on saanut hieman vauhtia lisää. Ruska pääsi siis vetämään radan läpi ja teki kyllä mukavalla sykkeellä hommia. Ongelmat oli vaan lähinnä minun ohjaamisessa. Heti tokalla esteellä en saanut kunnolla koiraa hanskaan, joten se kaarratti kaukaa ja sitten kolmoselle hätiköin käännöstä, joten hyppäsi väärältä puolelta. Vitosen niiston onnistuin kai tekemään riittävän hyvin ja Ruska haki kepit hyvin, mutta kolmanneksi viimeisessä välissä hätiköi ja oikaisi - ei siis kestänyt vedätystä kunnolla. Oikean putken pään haki hyvin, mutta 10 esteellä ohjaaja unohti mitä piti tehdä ja Ruska karkasi puomille. Uudessa vedossa ihan ok, mutta se keinu. Oikeen kaunis lentokeino oli taas luvassa. Pitäsi oikeasti muistaa jarruttaa koiraa. Esteelle 13 jatkettiin poispäinkäännöksellä ja leieröitiin 14 hyppy esteen 15 takaa. Ruska karkasi turhan kauas 14 hypyn jälkeen, ei ollut ohajaajalla oikeen ajoitus kohdillaan. Esteen 15 jaakotus ei oikeen onnistunut, pyöräyttämällä meni paremmin. A:n kontaktit aika hyvät ja esteen 19 putkeen vienti hirtolla ihan ok. Puomin ylösmenokontaktit minusta otti hyvin. Esteen 23 saksalainen kai ihan ok, mutta esteelle 24 vienti huono, ei oikeen kääntynyt kunnolla ja ohjaaja hätäili. Toinen versio 23 oli pakkovalssi, joka oli aika kauhea. Voin vain puolustautua sillä, että minua ei voi pakottaa valssaamaan. :P Loppu pätkä ok, kun sai 24 vietyä kunnolla.

Perjantai 15.3. Ruska koko rata, Nukka 6-10 + 19,18(toiselta puolen),25,26,27,Nona sama kuin Nukka paitsi ei 6-8.

Viikon saldo

Tällä viikolla ehdittiin touhuilla ihan mukavasti. Perjantaina pyörähdettiin Kajaanissa RumaRakilla aksailemassa. Ruskan kanssa vedettiin koko rata läpi. Ruskalla oli mukava asenne ja vauhti. Eka vedolla meno tyssäs jo kolmannen esteen jälkeen. Ohjaaja jätti koiran kaarraattamaan ja jatkoi vaan itse matkaa, sillä olihan sinne pöydälle hirmu kova kiire. ;) Samalla unohtui myös ohjata koira putkeen, joten Ruska sinkosi perään. Toisella vedolla saatiin kolmosen rima alas säheltäessä, olihan sinne pöydälle edelleenkin kova kiire. Kolmannella vedolla aika nappiin pöydälle asti. Pöydälle Ruska koitti parhaansa mukaan painaa jarrua, mutta se ei vaan riittänyt, kun vauhti oli suorastaan huima. ;) Pöydän jälkeen päästiin ihan mukavasti etenemään esteelle 9, jonka jälkeinen takaaleikkaus hieman venyi eli olin myöhässä. Kun saatiin takaaleikaus kuntoon, veti Ruska oikeen kunnon lentokeinun. Keinun uusintaa, joka tietenkin oli nyt melko hidas, mutta jatkettiin matkaa. A:n kontakti ihan mukava. Haki hyvin keppien aloituksen ja teki loppuun ihan ok, mitä nyt ohjaaja taas kiirehti ja häsläsi lopussa. Esteellä 14 meidän linjaus meni vähän överiksi, joten Ruska haki 14 takaa. Hieman rauhoittaen menoa 14 ja 15 kivasti, mutta sitten se putkijarru... Se toimi vähän turhan hyvin, sillä Ruska ponkaisi pois sieltä putkesta. Saatiin ehkä kerran onnistumaan oikein, mutta jarrulla kääntyi useasti takaisin. ( Voi, kunpa tämä jarru olisi ollut poroaidassakin) Valsilla ehkä meille hieman toimivampi. Keppien jälkeen ohjaajalla oli taas hurjan kiire ja Ruska jäi jonnekin taakse. En oikeen ymmärrä, mistä aina kehitän nuo hirmuiset häsläämiset ja kiireen. Hieman rauhallisemmalla otteella onnistui mukavasti ja puomin ylösmenokontaktinkin Ruska otti hyvin. Puomin jälkeen oli taas hiveä hoppu laittaa koira putkeen, mutta olisi ollut hyvä ensin vapauttaa koira kontaktilta. Valssilla alas puomilta ja sitten putkeen toimi ihan ok. Ruska oli kyllä liikuttavan reipas aksailija, mutta oma tekeminen on välillä melko hirveetä.

Myös Nukka ja Nona pääsi tekemään aksaa. Nukalle tehtiin räätälöity rata, jossa targettina oli pöytä. Ensin Nukka oli sitä mieltä, että pöytä on ihan kauhee kummajainen, eikä meinannyt hypätä (maksipöytä). Toistojen kautta löytyi varmuus. Tehtiin takaperin ketjuttamalla vauhtirataa, jossa vähän kaarrosta. Aika makee vauhti siltä Nukaltakin löytyi. :) Jospa tämä meno näkyis edes vähän ensi viikonlopun aluevalmennuksissa. Nona pääsi myös tekemään pientä vauhtipätkää ja vauhtiahan Nonalta löytyikin. Aika liikuttava pieni agikoira. Pysyyköhän tää kartturi ollenkaan menossa mukana, kun likka kasvaa isoksi.

Perjantain aksarata. Ruska teki kyseisen radan, Nukka ja Nona mukaillun.

Muuten tällä viikolla olemme käynneet hallilla tekemässä pienet aksailut Nukan ja Nonan kanssa sekä lenkkeilty koko nelikon kanssa. Ruskan kanssa tokoiltiin. Kertailtiin AVO:n liikkeitä ja haettiin hyvää mieltä. Palkkaamattomuus reeniä pitäisi saada nyt aikaiseksi ennen koetta. Nonan kanssa ollaan tehty kotitokoa siististi sisätiloissa. Perusasentoreeniä ja käännöksiä lähinnä. Hieman myös seisomista, noutokapulan pitämistä ja kaukokäskyjen tekniikoita. Olen Nonan kanssa tilanteessa, jossa en oikeen tiedä mistä lähtisin jatkamaan. Pelkään pilaavani koiran, jos lähden omin päin jotain kehittelemään. Noh, odoton siis innolla ensisunnuntain tokokoulutusta, ehkä sieltä saamme neuvoja.

Sitten vielä viime viikolopusta. Senhän me vietimme Tanhuassa poropaimennuksissa. Lauantaina katselimme kilpailua ja siellä olikin mukava nähdä taitavia koiria ja koirakoita. Sunnuntaina oli Ruskan koe, jota todella jännitin, ehkä vähän liikaakin. Jo liekaporolla Ruska oli ihan sika ja haukkua louskutti poron edessä. En oikeen itse tajunnut puuttua tilanteeseen, vaikka Ruska oli liekaporonkin ajan liinassa. Itse kokeessa sain mielestäni Ruskan rauhoitettua alussa ihan kivasti. Luvan saatuaan Ruska kuitenkin ampaisi hirveällä menolla porojen perään. Mahtoi samalla tiputtaa korvat siihen lähtöpisteeseen, sillä ei tullut kutsuttaessa ensimmäisellä kerralla. Useamman kutsun jälkeen havahtui tähän maailmaan hetkeksi. Lähdettiin kiertämään tokan taakse ja ennen kuin annoin luvan karkasi Ruska porojen perään ja antoi taas kunnolla vauhtia. Muutaman kierroksen ehti taas poroja juoksuttaa, kun koitin pysäyttää ajosta. Ensimmäiset käskyt ei menneet perille, mutta muutaman käskyn jälkeen taas havahduttiin. Uudemman kerran kierrimme porojen taakse ja nyt Ruska malttoi odottaa luvan lähteä. Sama kaahotus kuitenkin edelleen jatkui ja huudot kaikui kuuroille korville. Koko homma huipentui siihen, kun Ruska pääsi nappaamaan yhden poron kylkeen. Tästä sain sen yllättävän hyvin poissa ja testi lopetettiinkin siihen. Että sellainen poropaimennuskoe sitten. Meidän koehan oli hylätty liiallisen kiivauden ja aggressiivisuuden takia. Itse olin kyllä sen verran jäässä koko tilanteessa, että voi hyvä päivä sentään. Olisi pitänyt tehdä käskyt Ruskalle vähän selvemmiksi. Noh, alkuviikolla paluumatkalla kotiin pyörähdimme vielä Taivalkoskella muistelemassa rauhallista kuljettamista.

Ruska poropaimennuskokeessa 3.3. Kuvat Juha Nyman

Video paimennuskokeesta: http://www.youtube.com/watch?v=-e6vsfzNfRk&feature=youtu.be

Nyt se alkaa!!

Jo jonkun aikaa on kytenyt ajatus blogin pitämisestä, mutta en ole vain saanut aikaiseksi ryhtyä tuumasta toimeen. Nyt se alkaa. Katsotaan montako kertaa menee sormi suuhun. ;)

Ajatuksena olisi saada meidän lauman toilailut kirjattua ylös ja samalla myös kirjailla koiruuksien harrastelut ja treenit.

Tässä meidän lauman päätähdet: Nona, Ruska ja Nukka

 Tällä hetkellä mukana pyörii myös Ruskan poika Soni.

Mukana menossa myös muualla asustelevat Taika, Neela ja Jyty. Kuvassa mukana myös Ruska.