Suuntasimme kulkumme Ruskan kanssa Haapavedelle luonnetestiin 24.8. Nukka ja Nona tulivat toki mukaan. Olimme hyvissä ajoin perillä, joten ehdin katsoa yhden koiran suorituksen. Ennen meidän omaa vuoroa käytin Ruskan pienellä kävelyllä. Testi alkoi tuttuun tyyliin haastattelulla. Ruska tervehti tuomaria reippaasti ja kiinnostui kepistä. Taisteli vähän mukana, mutta sellaista pientä sievää leikkiä se oli. Lyömistä ei kestänyt. Kelkalla sitten aloitti pontevan haukun minun edessä, mutta kun kelkka tuli tarpeeksi lähelle, niin sitten siirtyi taakse. Kelkka oli aika paha, kun sille piti kiroilla pitkään. Seisoin aika pitkään kelkan luona, ennen kuin Ruska tohti tulla haistelemaan. Sen jälkeenkin se oli vähän epäluuloinen kaverista. Hyökkäyksessä aloitti samaan tyyliin, mutta siirtyi taas selän taakse. Lähti tuomarin mukaan kuitenkin mukisematta, häntä heiluen ja tadaa, tuli jopa kutsuttaessa luokse. Haalaria väisti ja piti sille vähän kiroillakin. Uudella kieroksella kiersi haalarin kauempaa. Tynnyrikin oli aika kumma räminälaite. Minun piti mennä istumaan tynnyrille, niin tuli sitten haistelemaan. Pimeässä huoneessa oli ilmeisemmin hieman joutunut pohtimaan tilannetta, mutta aika äkkiä löysi minut ja sitten oli taas hymy pyllyssä. Seinässä haukkui vähän aikaa mallin vuoksi, mutta oli kuulemma jo heilutellut hyökkäyksen aikana häntää. Laukauksiin ei reagoinut. Aika nopeaan tahtiin tuo testi meni kyllä läpi ja vähän alkoi Ruskalla läähätyttää. Mitään suurta yllätystä ei kuitenkaan tullut. Vuosi sitten arvioinkin tuloksen olevan suunnilleen tällainen. Puolustushalun olisin luullut olevan ehkä aavistuksen suurempi ja kelkkakin vähän ihmetytti, vaikka kyllähän tuolle vähän jää päälle ne tilanteet, jos ei pääse kunnolla nollaa.
Pisteitä siis seuraavanlaisesti:
Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taistelutahto +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepästävä, avoin
Laukausvarma +++
Yhteispisteitä +155
Testin jälkeen kurvailimme läheiselle luontopolulle ja kävimme heittämässä pienen lenkin ennen kuin ajelimme kotiin.
Viime viikonloppuna otettiin sitten äkkilähtö kohti Kuttukuuta. Menimme paikalle lauantaiaamuksi ja pääsimme Ruskan kanssa aamupäivästä tuomaan lampaat metsälaitumelta. Mukana leirillä oli aussie valtainen porukka, jota me Ruskan ja Nukan kanssa olimme hämmentämässä. Meidän ryhmä käveli ensin koirien kanssa laitumelle, sillä eka ryhmä oli vienyt lampaat sinne. Siinä sitten otimme lauman haltuumme ja lähdimme viemään linjalle ruokailemaan. Ohjaajana toimiva meni vedoksi ja hänen oma koira toimi apuna. Mukana oli myös hauska corgi ja nuori aussietyttö ohjaajineen. Ruska oli ensin hieman turhan kuuma ja teki tuttuun tyyliin syöksyhaukkimispyrähdyksiä kohti lampaita. Uskoi kuitenkin, kun asiasta huomautettiin. Laitumella oleskeltiin ihan rauhassa ja Ruska sai purkaa pahimmat tehonsa Paavi-pässin kanssa, joka kääntyi heti vastaan, jos koira painosti liikaa. Laitumelta lähdettäessä oli Ruskasta kuoriutunut kelpo asenteella työskentelevä paimen. Harmittaa vieläkin, ettei minulla ollut kameraa, sillä olisi ollut hyvin opettavaista saada katsoa sitä työskentelyä uudestaan. Lopussa oli havaittavissa jo selvää väsymistä. Nukan kanssa lähdimme sitten viemään lampaita laitumelle ruokailun jälkeen. Nyt mukana oli talon työkoiria mm. puolivuotias koolie ja 12v. bortsu, joiden työskentelyä oli kyllä mahtava seurata. Nukka alkuun tutkiskeli tilannetta ja kyseli minulta vähän, että mitä tehdään. Se ei ollut oikeen varma uskaltaako tehdä, etenkin kun mukana oli hieman vahvemmin työskenteleviä koiria. Välillä Nukka oli taas hieman turhan räväkkä ja teki Ruskat. Onneksi mukana ollut ohjaaja antoi palautetta asiasta. Kun siirryin itsekin lampaiden eteen ja Nukka jäi taakse yksin, niin esitti siinä kyllä ihan hyviä otteita. Kyllä sillä selvästi joku käpy oli kypsynyt tässä kesän aikana.
Toka päivänä Ruska jatkoi metsässä ja oli taas hieman turhan turboa tarjolla, vaikkakin jo tosi hyvää työskentelyä. Nyt mukana oli aussieuros, joka olisi tahtonut hieman heilastella ohjaajan aussien kanssa sekä nuori aussietyttö. Ruska työskenteli lampaita viedessä sen verran intensiivisesti, että paukut selvästi loppuivat ennen aikojaan. Ruska otettiinkin vähän jäähylle, kun saatiin lampaat ruokapaikkaan, että nuori koira saisi kokeilla onneaan. Tämä paussi teki taas tutut temput ja kun lähdettiin siirtää lampaita, niin Ruskapa tormasi laumaan sellaisen vauhdin, että oksat pois. Toivottavasti tuo turboilu saataisiin kuriin ensi kesänä. Loppumatkasta Ruska olikin jo niin puhki, että ei jaksanut työskennellä, vaan tyytyi katselemaan tilannetta taempaa. Nukan kanssa teimme sitten iltapäivästä pari pätkää kuljetusta, joista ensimmäinen oli ihan lupaava. Ainut vaan, että itse todellakin pilaan koiran mahdolisuuden, kun se ohjaaminen on mitä on. Nukalla oli ensin talon työkoirat auttamassa ja pitämässä laumaa liikkeellä, että saataisiin hommaa pelittämään. Toisella vedolla alkoi Nukallakin olla puhti pois ja homma meni houkutteluksi. Paljon tuli taas uutta oppia tällä leirillä ja toiveita herättäviä odotuksia. Ensi kesänä sitten jatkamme. Nona oli reissun aikana katselumiehenä ja selviytyi siitä varsin mainiosti.
Arkipäivinä olemme tehneet niitä perushommeleita. Nukan ja Nonan kanssa on tehty jälkeä. Nukalta sujuu loivat kulmat jo aika kivasti. Nona taas on esittänyt selvästi parempaa asennetta. Torstaisin ollaan käyty agireeneissä ja Ruska on ollut kyllä aika mainio. Nonan kanssa on aloitettu kontaktikurssi ACElla. Kävimme nyt maanantaina kolmannen kerran ja A alkaa olla aika hyvällä mallilla. 2on2off asento on hyvin iskostunut mieleen.
Tänään aamulenkillä sai Ruska sankarikoiramaininnan, kun löysi kadonneen puhelimen. Olimme tuttuun tapaan pururadalla lenkillä, kun törmäsimme mieheen, joka etsi siitä metsästä poikansa kadonnutta puhelinta. Päätin, että jäämmepä auttamaan ja yritin Ruskalle kertoa, että "lelu". Noh, Ruska säntää pitkin metsää ja hakee keppiä, mutta vaihdan suunnitelmaa ja laitan Ruskan etsimään lähettämällä pistolle. Tätä pistoittamista jatkoimme jonkun aikaa, kun sitten se tapahtui - Ruska merkkasi yhtä kohtaa hyvin selkeästi- ja siellähän se puhelin oli. Tästä tuli kyllä hyvä mieli, ennenkaikkea Ruskan takia, vaikka olihan se kiva auttaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti