Uuden vuoden myötä alkoi myös kunnon pakkasjakso. Meillä oli parhaimmillaan vain -30, mutta kylläpä sekin ihan raikkaalta tuntui. Onneksi pakkanen nyt on hellittänyt. Minusta pakkaset ovat muuten varsin mukavia, sillä lenkillä kyllä tarkenee, kun on sopivasti varustautunut. Ruska ja Riipikin menivät lenkillä ilman suurempia ongelmia. Alkuun tassut vähän jäätyi, mutta pakkasten kestäessä tottui tasssutkin menoon. Nonakin mielestäni tarkeni yllättävän hyvin, vaikka on nyt tiputtanut kaikki karvansa. Nonalle laitettiin toki liivi päälle ulkoilun ajaksi, takkia ei vaikuttanut tarvitsevan. Tassut toki vähän jääti, etenkin kun lumet kertyi karvoihin.
Inhottavinta pakkasissa oli se, ettei vetotreenejä saatu tehtyä. Reilu viikon tauko tuli. Yhdet treenit käytiin -20 asteessa tekemässä. Aika raikasta menoa oli se.
Pakkasten aikana meillä oli Nonan kanssa taas hankaluuksia tuolla jäällä. Nonalle on selvästi jäänyt häiritsemään jäiden poksuminen. Saatiin jo Nonakin hetkeksi rentoutumaan tuolla jään päällä, kunnes sitten yhtenä iltana taas jäät pitivät ääntä meidän alla. Se sai taas Nonan aika pois tolaltaan. Hihnassa joutui pitämään lopun matkaa, kun säpsyi sen jälkeen vähän kaikkea yllättävää ääntä. Ruualla ei oikeen saatu totutettua tilanteeseen, vaikka Nona kyllä kykeni vielä syömään, mutta se ei selvästikään toiminut palkkiona. Nyt ollaan sitten alkuun vaan menty hihnassa, jossa neiti kyllä suostuu kävelemään, mutta toki koirasta huomaa, ettei pysty kovin levollisesti ulkoilemaan. Koska meiltä vaan pääsee nyt kätevästi tuonne jäälle ja siellä saa tehtyä hyvän lenkin, niin en ole Nonan takia meidän järjestelmää muuttanut. Nyt ollaan tehty sitten niin, että siirrytään jäätä pitkin metsään. Jäällä Nona kulkee hihnassa ja metsään päästyä saa juosta irti. Kiitän jääosuuden jälkeen reippaasti leikillä, joka selvästi vapauttaa neitiä. Tästä ollaankin päästy taas käyttämään leikkiä enemmän jäällä, joka on taas onnekseen vapauttanut Nonaa. Nyt voi jäällä taas liikkua vapaasti, mutta häntä alhaalla mennään ja välillä suupieliä nuollaan. Hieman stressaava tilanne edelleen, mutta toisaalta leikkiin syttyy hyvin, joten pahin vaihe on taas ohi. Toivottavasti ei sattuis enää tälle talvelle noita ääniä.
Vetoreenissä ollaan aloitettu ihan kunnolla matkan tekeminen. Selvisi nimittäin, että SM-kisoissa matkana on 7km. Nyt viime perjantaina treenit koostui 3km, 2km ja 2km kaksvaljakkoa. Nona vaikutti juoksevan oikeen mallikkaasti. Vähän tuntui tuolla toisella vedolla jo vähän väsyneeltä, kun veti ekan niin täpöllä tauon takia. Kaksvaljakointi onnekseen vähän antaa uutta potkua menoon, jota sitä ollaan nyt käytetty loppupuolella. Kohta se alkaisi kisakausi tämän lajin osalta. Kisakalenteri vaikuttaa melko kiireiseltä helmikuussa. Nyt toivotaan, että pysytään terveenä molemmat.
Nonan kanssa on tehty myös toki aksaa. Se on ollut siinä taas huikaisevan hieno. Tekee taas niin hienoa työtä, jos vaan kartturi muistaa olla oikeassa ajassa oikeassa paikassa oikealla vauhdilla. Kontaktit ovat aika hyvällä mallilla, mutta muistutella niitä varmasti saa sekä yleistää kisavireeseen. Nonan kanssa ollaan nyt opeteltu meille varsin vieraita ohjauksia, kuten poispäin kääntöä, vippausta ja takaaleikkauksia. Nekin alkaa sujua varsin kivasti. Kisaamaan ei aksassa ihan heti päästä, kun on noita hiihtokisoja nyt tuloillaan.
Ruska on vielä ollut lepovuorossa. Vähän ollaan temppuja opeteltu jumppailun ja mielen takia. Tassuhaava vähän pidensi lepokautta. Lenkkeilyt ovat kyllä jo saaneet Ruskan varsin kivaan kuntoon ja nyt pitäs aloittaa treenit. Aksaa ja tottista pitäisi saada aikaan. Suunnitelmaa olisi jo, mutta toteutusta odottaa vielä. Muutama lisätunti helpottaisi toteutusta.
Riipi on opetellut temppuja ja perustaitoja. On ollut hauskaa huomata, että ihminen alkaa Riipille merkitä vähän enemmän. Yhdessä vaiheessa olin vähän huolissani siitä, kun Riipi tuntui koiraantuneen turhan hyvin. Luoksetulot ei kiinnostaneet, kun voi härkkiä Nonaa, rapsuttelut eivät oikeen saaneet arvostusta, kun pikkuneiti olisi mieluummin liuennut paikalta muihin hommiin. Nyt tuo neiti tunkee välillä lähelle ja onpas se onnistunut luikertelemaan itsensä minun unikaveriksi. Meillä ei koirat ole ennen saaneet nukkua sängyssä, mutta Riipi nyt vähän muutti sitä sääntöä. 😂
Riipi on käynyt hallilla leikkimässä ja tekemässä vähän putkea. Lelupalkka toimii neidillä varsin kivasti. Toki sitä vielä täytyy paljon vahvistaa. Lenkeillä ollaan opeteltu luoksutuloa leikillä. Vähän perusasentoa, maahanmenoa ja m-i vaihtoja pohjustettu. Pitäisi pikkuhiljaa aloittaa aksan ja tottiksen suunnitelmallinen treeni.
Jokunen kuva lenkkien ja treenien yhteydessä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti