Elokuu käynnistyi meillä vauhdikkaasti. Riipin kanssa aloitimme heinäkuun tauon jälkeen lammaspaimennukset. Kesäkuun paimennusten jälkeen olimme vähän siipi maassa. Valeraskaus teki Riipistä varsin kevyen lampaita kohtaan ja oikeastaan Riipiä ei jaksanut paimennusasiat niin kiinnostaa, joten hommat meni läskiksi.
Elokuussa heti ensimmäisistä treeneistä lähtien minulla oli kuitenkin ihan uusi koira, joka teki töitä innokkaasti ja lähes kuunteli jopa ohjaajansa ohjeita. Piipahdimme nyt elokuun aikana kuudesti lampailla ja Riipi välillä väläytteli kyllä hyvin loistavaa menoa. Treenit sisälsivät peruskuljetuksen lisäksi, lauman pysäyttämistä, vartiointia laidunnettaessa, rännäämistä, häkitystä ja poispäinajoa. Välillä treenasimme ison lauman kuljettamista, mutta yleensä oli pienempiä porukoita. Meidän haasteena osaltaan oli ohjaaja, jonka toinen jalka oli kipsissä. Yllättävän hyvin selvittiin, vaikkakin välillä isolla laumalla häkitykset vähän karkasivat käsistä, kun en ehtinyt ottaa kunnolla vetoa ja ohjeistamaan Riipiä. Riipi vaikuttaa selvästi taas kehittyneen asioissa ja pikku hiljaa myös ohjaaja pääsee mukaan tukemaan koiran työskentelyä. Paljonhan meillä vielä on opittavaa, mutta kovasti lämmitti mieltä meidän kouluttajan toteamus, että Riipillä voi jo ihan oikeita työtehtäviä tehdä. Riipi ehkä haluaa kohta laittaa jollekin tilalliselle työhakemuksen sisään.
Riipi tuo aholta lampaita
Riipi kuljettaa poispäinajaen.
Riipi toi lampaat pienempään aitaan ja jäi porttivahdiksi.
Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna meillä oli reissu Pohjois-Karjalaan. Manu piipahti Susirajan lappalaiskoirien järjestämässä luonnetestissä. Koska olin tuohon aikaan vielä kepeillä liikkuva, niin Manu kävi testin lainaohjaajan kanssa. Tikki pojan oma ihminen pelasti meidät pulasta ja kävi Manun kanssa kiertämässä testin. Manu tassutteli testin leppoisasti häntä heiluen läpi ja keräsi yhteistulokseksi 117+++ pistettä.
Videota testistä:
Luonnetestin jälkeen jatkoimme turneeta Pohjois-Karjalassa. Iltapäivällä oli pentuetapaaminen Kolilla Pilvipolun Neakkel - pennuilla. Tikki oli luonnollisesti mukana isänsä kera. Tapaamiseen pääsi osallistumaan viisi veljestä seitsemästä. Mukavaa oli nähdä tätä Manun jälkikasvua Unnan kanssa. Reippaita poikia oli kaikista kasvanut.
Seuraavana viikonloppuna vietimme sitten omia kennelpäiviä. Mukana menossa oli Riipin siskot Muru ja Viima sekä Manun pojat Kulo ja Tikki. Lauantaina paimensimme Koiranotkon tilalla. Hirveän mukava oli nähdä, miten kaikilla oli luontaisia paimunnustaipumuksia. Paimennusten jälkeen nautimme vielä yhteislenkistä sekä illemmasta vähän suoritimme koirien kanssa jumppailu ja kehonhallinta juttuja. Yhteinen yökin sujui aitassa kahdeksan koiran kera varsin rauhallisesti. Sunnuntaina meillä oli vuorossa hakua / henkilöetsintää. Kouluttajaksi meille tuli Kaarakaisen Tanja, jolta löytyy pitkä kokemus etenkin PK-hauan parista. Pitkä päivä tuli tästäkin, mutta ihana oli katsella, kuinka kasvatit omistajineen innostuivat tästäkin lajista. Ruska ja Riipi pääsivät myös muistelemaan hakuhommia. Ruskaltahan homma käyttää, mutta Riipi oli pienen tuumimisen jälkeen taas niin liekeissä. Aivan mahtava viikonloppu!! Me kiitämme vielä kaikkia mukana olleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti