sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Meidän (harjoitus)viikko-ohjelma

Joissain keskustelupalstoilla on aina silloin tällöin törmännyt aiheeseen, jossa kerätään koiran aktiviteetit mustavalkoiselle. Sain aikaiseksi (muistin) vihdoin pitää kirjaa meidän lauman ohjelmasta tämän viikon ajan.
Se oli seuraavanlainen:

Ma: aamulenkki vapaana järven jäällä ja metsässä 1h40min
päivälenkki (töiden jälkeen) 25min vapaana järven jäällä
iltalenkki hölkäten 30min
Nonan hiihtoreeni 2x 1km + loppuverra 10min
Ti: aamulenkki vapaana 50min
päivälenkki (töiden jälkeen) 1h30min vapaana
touhutokoilu/ jumppailua Nona, Soni, Nukka n.10min per nenä
Ke: aamulenkki vapaana 1h
päivälenkki 25min vapaana
iltalenkki 1h20min vapaana
To: aamulenkki 1h vapaana
päivälenkki (Soni, Nukka hihnassa) 20min + aksareenit 1h30min (kaikki)+ loppuverra 15min vapaana
Pe: aamulenkki 1h vapaana
Soni retkellä (töissä mukana) 1h30min vapaana pääsääntöisesti
päivälenkki 20min vapana
Nona tokoreenit 1h+ loppujäähdyttely 10min
Nona hiihtoreenit 2x 1km+ loppuverra 10min
La: aamulenkki 55min vapaana
päivälenkki Nona ja Soni 10min
Nonan hiihtoreeni 2x 1km+ loppuverra 10min
iltalenkki 1h15min vapaana
Su: pihailua omalla pienellä pihalla 40min
päivälenkki med Valla 2h20min vapaana
tokottelua illalla 1h (kaikki)

Siinäpä se. Mielestäni ihan hyvästi kertyä liikuntaa kaikille. Nona ja Soni ottivat vielä tuosta vapaana juoksemisesta ilon irti ja pistelivät ihan kunnolla töppöstä toisen eteen lenkeillä. Nonan kanssa päästiin vihdoin nauttimaan jäällä liikkumisesta. Alkuviikosta oli vielä hieman epäileväinen, mutta tiistaina ei ollut havaittavissa reaktiota koirassa, kun suuntasimme jäälle. Jes!! Viime sunnuntai nimittäin huipentui siihen, kun kävimme hölkkälenkillä taajamassa ja Nona säpsyi lähes kaikkia "epämääräisiä" ääniä kuten auton oven ja kaivon kannen kolahduksia. Siinä me sitten yhden kannen kohdalla kolisteltiin jokin tovi, kunnes neiti ymmärsi, että taivas ei putoa niskaan tai maa repeä jalkojen alta.

Muuten viikkoon kuului normisti hiihtoreenit, jotka Nonan osalta on sujuneet kivasti. Intoa löytyy, vielä kun saadaan voimaa ja kestävyyttä kasvatettua. Lauantaina oltiin katselemassa valjakkohiihdon SM-sprinttejä ja kyllä se vaan olisi niin meidän laji. Uskon vakaasti, että saadaan molemmat "kiksejä" tuossa hommassa, vaikka menestystä ei tulekaan.

Perjantaina käytiin toki myös tokoilemassa. Kouluttajan silmien alla katseltiin kaukoja ja saatin hieman neuvoja siijen miten edetään niiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että jotain ollaan saatu aikaan niiden saralla. Nyt vaan pitäisi reenata ihan kunnolla käskyjen kanssa. Tehtiin myös seuraamista häiriöllä ja se oli aika ok. Alkuun meinasi kontakti hapuilla, mutta muuten pysyi melko hyvin. Saisihan se olla vieläkin intensiivisempää mun mielestä, mutta reenimäärään nähden siihen saa olla tyytyväinen. Tehtiin omikseen vähän ruutuun menoa ja noutoa sekä perusasentoon tuloa.

Sunnuntaina me saatiin Valla kera oman ihmisensä kanssa piristämään meidän päivää. Pyörähdettiin kunnon lenkillä ja napsittiin vähän kuvia, vaikka ilma ei ollut mikään suotuisa kuvaamiselle.

Valla mietteliäänä

Valla poseraa


Valla the hymytyttö

Valla med Soni
Minun pikkujätkä <3

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Aluevalmennusta

Tämä viikko huipenti aluevalmennukseen Musti ja Mirri Areenalla. Teimme Nonan kanssa hyppyrataa, koska kontaktit ovat niin vaiheessa. Hyppyradalla oli varsin vauhdikkaita pätkiä, joita meidän on syytä reenailla, sillä nepä ei olleetkaan niin simppeleitä kuin luulisi. Nonan kanssa saa olla tarkkana palautteen kanssa, se muuten menee epävarmaksi siitä, mitä sen pitäisi tehdä. Tämä oli siis tämän päivän ahaa-elämys. Toinen tuli kepeillä, joita tehtiin loppuun vähän. Nona lähti alkuun väärään väliin ja jatkoi pujoittelua, jolloin kutsuin pois. Valmentaja sai vähän vääntää mulle, kuinka palkaan väärästä hakemisesta, mutta pujottelusta rankaisen. Epävarmuuden syy selvisi, sillä koira kyllä osasi tehdä kepit loppuun asti, kun sillä oli selvät sävelet. Hauskaa kyllä oli, kun sai ihan tosissaan juosta radalla - me molemmat.

Alkuviikko käynnisteltiin hiihtoreeneillä. Otin Nonan kanssa ensimmäisen kerran koko kilsan lenkin. Lähdimme peesiin, jotta saadaan koirallle vähän apuja. Nona lähti hyvin ja juoksi jo melko sujuvasti. Minun pitäisi olla vielä tarkempi siitä, onko naru tiukalla. Omaa sijoittumista pitää myös muuttaa, ettei opeteta juoksemaan koiraa vinottain. Ylämäkeen kaipaa vielä ehkä pientä nostatusta tai palkaa, mutta muuten meno oli kyllä mahtavaa. Otettiin pienen tauon jälkeen vielä toinen kierros, eikä mitään suurempaa ongelmaa sielläkään. Aika tyyväinen likka oli reenien jälkeen.

Hiihtoreeniä lukuunottamatta alkuviikko oli aika hiljaiseloa. Meillä meni lenkitkin vähän puihin, kun Nonan mielestä tuonne jäälle ei voi mennä. Nytten se alkaa jo kotiovella "pakoilemaan" suuntaa tuonne järvellä. Kyllähän se tulee sitten hihnan nokassa perässä, mutta on sellanen säikky kauris, joka säpsyy lähes kaikkia ääniä. Välillä saattaa hieman rentoutua tutkimaan hajuja, mutta ne "pahat" kohdat muistaa hyvin. Käytiinpä kokeilemassa jäällä lenkkeilyä ihan uudessa paikassa. Nonan asenne muuttui heti, kun astuimme jäälle. Sellanen pehmokoira se sit on. Yrittää hakeutua mahdollisuuksien tullen rannoille tai sit tulee mun eteen hyppimään. Keppi tai frisbeenheittelyyn se kyllä syttyy ja unohtaa hetkeksi olevansa jäällä.

Torstaina käytiin omissa aksareeneissä. Ruskan kanssa yritettiin hakea vauhtia ja fiilistä ja kyllähän se vähän alkaa heräilemään tuo Ruskakin. Nukka teki etupalkalla pätkiä. Kepit meni nyt ihan kivalla asenteella. Jarrua pitäs alkaa työstämään, sillä Nukka kyllä sujahtaa ansaputkiin ilman mitään kontrollia. Nonalla oli myös hyvä asenne, eikä ikävät hypyt enää kummitelleet. Nonan kanssa ollaan työstetty pystyhyppyä ja tiukkoja kääntymisiä. Kepeille ollaan yritetty hakea varmuutta ilman, että tarvitsee liikettä mukaan. Ekan välin hakemista myö tehty, mutta hankalat kulmat ei vielä suju. Perjantaina meillä sitten oli tokottelut Ponderalla. Tehtiin siinä omatoimisesti häiriötä, jota meidän pitäs reenailla paljon, paljon enemmän. Kouluttajan kanssa sitten katsoimme luoksetuloa. Nona fiksuna tyttönä tuli ensimmäisen luoksetulon hypyn kautta, kun hyppy oli sopivasti siinä esillä. Tuli myös puolittain eteen ja sivulle. Toisella kerralla saimme taas jonkun irtokoiran päälle, joten ajatus meni hyvin sekasin. Kolmas kerta oli kutakuinkin luoksetulo, mutta hyvin epävarma. Sitten katsottiin vielä sitä hyppyä. Nona hakee hyvin hypyn, mutta paluuhyppyä pitää vielä varmistaa ja sitten toki vinohyppyjä. Nonan kanssa ollaan kyllä löydetty nyt yhteinen sävel treeneihin, sen kanssa aika superia treenailla. Ihan kuin alkaisin ymmärtämään tuota koiraa paremmin. ;)