Nyt menneen viikon aikana olemme suunnistaneet taas koekentille lähes urakalla. Menestystä ei kyllä ole tullut, mutta tason kartoitusta kyllä. Viikko sitten meillä oli oman seuran agilitykilpailut Iisalmessa. Kilpailin kaikkien kanssa. Nonan kanssa siis avasimme agiltyuran. Ensimmäinen rata oli hyvä, mutta tokavika esteelle en ehtinyt ajoissa ohjaamaan, joten siitä tuli kielto. Toisella radalla Nonan huomasi, että tehdään aksaa ja ollaan kisoissa. Vire oli sen mukainen, joten hylky tuli, kun tehtiin hyppy takaakiertona. Nukka teki ekalla radallaan taas ihmeellisen ekan riman pudotuksen, mutten tosi kivanoloista menoa. Toiselta radalta sitten tosi hieno ja kiva nollavoitto ja ensimmäinen nousunolla. Hieno Nukka!! Ruskan kanssa juostiin vain yksi rata, kun ehtiä talkoilemaan välissä. Ruskapa yllätti ja pinkoi päivän päätteeksi nollaradan ihan kivalla vauhdilla.
Tiistaina meillä oli Nonan kanssa vuoross tokoilua siis ihan kokeen muodossa. Ilma oli aika surkea, kun vettä tuli, välillä jopa melko runsaasti. Meillä oli aika kiire ehtiä koepaikalle töiden jälkeen, joten enpä ehtinyt oikeen rauhoittua kisa-alueella. Lähes suoraan alkoi luoksepäästävyydet ja paikkamakuut, enkä saanut Nonaa oikeen siihen vireeseen, että se huomaisi minutkin. Nona otti siis tosi paljon häiriötä muista koirakoista ja ympäristötä. Toki varmaan se minun jännittäminen ei myöskään parantanut koiran viretilaa, vaan Nona selvästi reagoi siihen. Paikkamakuussa ei mennyt maahan ekalla, eikä edes tokalla, vaan vasta kolmannella. Perusasentoon nousi kivasti, oli ehkä hivenen kuutamolla paikallaolossa, vaikka yleensä on reeneissä hyvin kestänyt kavereiden lähdönkin. Nollille siis meni. Muiden liikkeiden suorituksessa yleinen viretila oli taas melko köpö, enkä vaan saa nostettua koiraa kehuilla. Nona teki liikkeet kuitenkin aika kivasti vireeseen nähden, mutta liikkeestä maahan meni nollille koiran jäädessä seisomaan. Jännää, että vihjesanasta meni ennen liikettä maahan, mutta minun kai olisi pitänyt kertoa Nonalle paremmin, että juuri sitä tehdään. Voipi olla, että alkoi itse koirjailee, kun en noteerannut maahanmenoa. Perusasentoon tulot olivat myös koko kokeen ajan melko nihkeitä ja seuraamisesta ja hypystä jäikin tekemättä ekalla käskyllä. Aika pettynyt olin tulokseen tai oikeastaan siihen vireeseen, mikä koiralla oli kokeessa. Tahtoisin sen paremmaksi, mutta en selvästikään osaa opettaa sitä tai sitten mun kanssa on vaan niin kamalaa. Noh, tiedetäänpä mitä reenataan nyt.
Kaikki osa-alueet kokeesta:
Luoksepäästävyys 10
Paikallaan makaaminen 0
Seuraaminen kytkettynä 9,5
Seuraaminen 9 (viimeinen pa jäi ottamatta, muutoin olisi kuulemma ollut 10)
Liikkeestä maahan 0 (seisoi)
Luoksetulo 9,5
Liikkeestä seisominen 10
Hyppy 8,5 (pa:han toinen käsky)
Kokonaisvaikutus 9,5 (useammat aloitusasennot kuulemma vähän häiritsivät.
Yht. 140p.
Tänään kävimme Nonan ja Nukan kanssa aksaamassa Varkaudessa. Nonan kanssa teimme ihan kivoja ratoja. Ekalta 5 (kontakti), tokalta 10 (keinu ja kielto) , vikalta 15 (rima, kaksi kieltoa). Kontaktit ei siis oikeen kestä kilpailutilannetta, joten niitä reenitään. Vauhti ja vire selvästi kasvavat loppua kohden, joten linjaukset eivät mulla oikeen pysyneet. Sanottakoon myös, että radat olivat melko haastavat ykkösradoiksi. Tässä lajissa meillä kyllä vaan pelaa tyu yhteistyö paljon paremmin. Nukan kanssa käytiin räpistelemässä ekalta radalta hylky, kun juoksi taas esteistä ohi ihan urakalla. Tokalla sitten tehtiin aika nihkeä nollarata, jolla voitettiin ja saatiin toinen nousunolla. Kolmannella vedolla homma kosahti kepeille. Nukka ei vaan kestä sitä, että mentäis niistämään, mutta nyt oli taas ongelmaa muutenkin hakea aloitus. Kontaktit loikittiin myös yli, kun yritettiin saada vauhtia kinttuhin.
Kaikkea muutakin ollaan puuhasteltu, muun muassa hakua tehty muutamat reenit sekä vetohommia taas muisteltu. Eilen olimme leireilemässä Rautavaaran Metsäkartanolla, jossa tehtiin vetohommia kickbikellä sekä juoksemalla. Nonan kanssa otimme ensin muutaman lyhyen vedon, jonka jälkeen vielä yksi kunnon 2,7 kilsan lenkki. Nona teki töitä koko ajan, vaikka yhdessä vaiheessa menasi vähän usko loppua. Ilma oli kuitenkin jo melko lämmin, joten se varmasti lisäsi kuormitusta. Jospa me päästäis tekemään enemmänkin kikkarointia, niin oltais sitten talven tullessa hyvässä iskussa. :) Nukkakin pääsi kokeilemaan vetohommia juoksun merkeissä. Leirille oli näet hyvin innokkas junnu, jolle ei ollut sopivaa koiraa. Valjastimme sitten Nukan kaveriksi.
 | |
| Nukan oma treenikaveri. Kuva Katja Juntunen |
Kuvia enemmän sitten, kun saan niitä lisää käsiini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti