Kesämenoja

Vaikka täällä on taas ollut hiljaista, niin me ei olla juurikaan pysähdytty. Menoa on riittänyt muun muassa paimennuksen, hakuilun, aksailun ja lomailun merkeissä.

Heinäkuun alussa kävimme taas Kuttukuussa lampaita ihmettelemässä. Jatkettiin oikeastaan siitä mihin viimeksi jäimme. Ruska oli taas sitä mieltä, että pidä akka tunkkis. Kun "karkailua" ei sallittu, niin teki pieniä pätkiä melko kivasti. Nukan kanssa sama homma kanssa. Nukka ei oikeen saanut lampaita liikkumaan, kun jäi vaan seisoskelemaan ja selvästi vain yritti rauhoitella. Otettiin sitten tytöt yhdessä kuljettamaan ja hetken aikaa se näytti tuottavan tulosta etenkin Nukan osalta.  Nukasta löytyi parempi ja rennompi ote ja Nukka esitti oikeen kivaa kuljetusta. Ruskan kanssa emme oikeen kokeneet samaa, vaikka Ruska tekee jo todella hyvin keskilinjalla töitä. Lauantaipäivä antoi kuitenkin vähän toivoa siitä, että vaikeudet on tehty voitettaviksi. Sunnuntaina lähdimme metsäpaimeneen, jossa kaikki hyvä mieli kaikkosi. Sekä Ruska että Nukka olivat ihan joissain muissa maailmoissa kuin töissä. Yritin antaa aikaa tarttua hommiin itsenäisesti, mutta sellaista mukana kulkemista se vaan mollemmilla oli. Siitäpä sitä sitten jatketaan.

Välillä ollaan aksailtu treenien ja kisailujen merkeissä. Ruska on päässyt aksassa melko vähäisellä treenillä ja kisailulla, mutta Nona on kunnostautunut Ruskankin puolesta. Nonan ja Nukan kanssa kävimme heinäkuussa Kokkolassa, jossa Nukka keräsi pari yliaikanollaa ihan kivalta ja ei niin vauhdikkaalta radalta. Nonan kanssa tehtiin aika hyvä aksarata, jossa kepeille meno tökki ja samalta radalta Nona oli onnistunut ponkaisemaan keinun alastulokontaktin yli. Hyppäriltä taas melko hirveen kaarratuksen jälkeen reenailtiin keppien aloitusta. Nonalle on alkanut tulla vähän huolimattomuutta keppien suhteen, kun menojalkaa kutkuttais sen verran. Ei siis mainittavia tuloksia Klagista. Kuun lopussa kävimme myös Keminmaassa Nonan ja Ruskan kanssa. Siellä oli kyllä Tienhaaralla melkoiset kiemurat. Aksaradalta Ruska otti hylätyn, kun kokeilin tuleeko vetoon. Hyppäriltä sitten selvisimme ilman ratavirheitä, mutta yliaikaa napsasti reilu neljä sekkaa, sillä kuitenkin voitettiin rata, kun oli ainut tulos makseissa. Nonan kanssa tehtiin yllättävän sujuva, vaikkakin melko vääntäen, aksarata, joka oli kuin olikin nollarata ja toinen LUVA voiton kera. Hyppäriltä sitten viidennellä esteellä hylky, kun putkesta ampui ihan ohi linjan. Elokuun alussa jatkettiin aksailua HiFi:n kisoissa. Nonan kanssa ei nyt ylletty omaan parhaaseen. Eka radalla tuomarina oli Minna Väyrynen. Minnan radat ovat kyllä oikeen mukavan sujuvia, mutta Nona sinkosi taas putkesta ihan eri sfääreihin ja ohitti hyppylinjan. Kun aloin korjailemaan, niin ehti hypätä esteen väärin päin. Muuten varsin kiva rata. Toisella radalla tuomarina oli Timo Teileri. Timon rata sisälsi kyllä melkoisia haasteita. Loppusuora muodostui kahdesta putkesta, jonka jälkeen piti ehtiä heittää koira vielä takaakierrolle. Lähtö putkille oli keinulta, joten sai kyllä esittää pikajuoksijaa. Tällä radalla Nona sinkosi A:n jälkeen väärinpäin olleelle pituudelle, joka oli radan toinen este. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että voisi hakea tuon pituuden. Hyvää tällä radalla oli keppien hakeminen kovasta vauhdista. Keinulle meno oli myös hakusessa, kun yritin ottaa itselle vauhtia putkisuoralle. Jouduimme siis lähtemään yhtä aikaa keinulta, joten kylläpä vaan tulikin kiire..juuri juuri ehdin tyrkätä Nonan takakierrolle. Hylky kuitenkin oli Nonan saalis HiFi:n skaboista. Ruskan ja Nukan kanssa juostiin myös agiradat. Timon radat kolmosissa olivat hyvin, hyvin haastavia. Molempien kanssa kyllä selviydyttiin ilman ratavirheitä. Ruskan kanssa ekalta radalta juuri juuri nolla, Nukalle jonkun verran yliaikaa. Toisella radalla se meidän viimeinen agilityserti oli niin lähellä: vain 0,5 sekunnin päässä. Voitettiin Ruskan kanssa toinen agirata pienellä yliajalla. Voihan rähmä!! Nukan kanssa tehtiin jo ihan reilusti yliaikaa, vaikka muuten puhdas rata olikin. Aksailut jatkuivat seuraavana viikonloppuna oman seuran kisoissa. Nona esitti ihan kivoja otteita, mutta ekalla radalla kiersi taas pari hyppyä. Kovasta vauhdista hyppääminen on Nonalle vielä melko suuri ja hankala juttu, joten rimakauhu iskee. Toisen hypyn kiertäminen johtui kyllä minun omasta kiireestä. Toisella radalla sitten teki oikeen mukavan radan tokavika esteelle. A oli toiseksi viimeinen este ja siihen mennessä puhdas rata. Nonalla oli kuitenkin vain palkkapallo tässä vaiheessa mielessä, joten loikkasi A:n alastulon. Kurpele!! Vika radalla kiersi keinun, kun oli toisella radalla vähän kompuroinut siinä. Hyppäsi myös ihan täysin päin viimeistä rimaa, kun joku kiire sinne maaliin taas tuli. Ruskan ja Nukan kanssa jatkettiin samaa mallia lähestulkoon. Rukalle sattui joku ihmeen ajatushärö ja kiersi ekan hypyn, myös A:n kontakti jäi ottamatta, mutta tulipa tältä radalta myös yliaikaakin. Nukka teki puhtaan radan yliajalla. Toisella agiradalla Ruska sitten terästäytyi teki nollan, joka ei kovassa seurassa riittänyt palkinnoille. Nukka jatkoi samaa linjaa yliaikanollalla.

Heinäkuussa ehdimme myös hakuilemaan ja leireilemään. Kompan Ulla oli meitä taasen kouluttamassa yhden viikonlopun verran. Oli kyllä hirmuisen antoisa leiri jo ihan senkin takia, että pääsi näkemään niin erilaisia ja -tasoisia koiria. Ruskan kanssa tehtiin kaksi treeniä, Nona pääsi tekemään yhden. Ruska osoitti tapansa mukaan kivoja ja varmoja otteita metsässä. Vaikka lämpötila huiteli hellelukemissa, niin ei Ruskalla ollut ongelmaa n. 200 metrin radalla, jossa tuli kahdeksan pistoa. Ruskan kanssa ei suurempaa ongelmaa ollut ratkottavaksi, vaan saatiin lähinnä ohjeeksi tehdä yllättäviä maalimiehiä sekä erilaisia ohjeita suoran piston vahvistamiseksi. Ruska parhaillaan teki todella hyvät tyhjät ja maalimiestyöskentely oli erinomaista. Sunnuntain treenissä Ruskalla oli maalimiehet laitettu vähän erilaisempiin paikkoihin. Kiven päällä oleva maalimies oli ihan iisi. Puussa oleva teetti vähän työtä, mutta voi sitä iloa, kun asia saatiin ratkaistua. Ruskan kanssa saimme paljon kannustusta kokeita kohti. Ja niin sinnepä lappalaiskoirien rotumestiksiin olisi meidän ajatus päästä testaamaan osaamista. Nona teki ilmaisutreenin metsässä. Etsiminen meni aika hyvin, vaikka yhden tyhjän tekikin. Ilmaisu ei ollut nyt alkanut ihan kunnolla, vaan oli pitänyt vähän käynnistellä. Tätä siis pitää Nonan kanssa työstää. Omissa treeneissäkin ilmaisua saatiin käynnistellä, kun oli uudet maalimiehet. Muuten Nona kyllä osoittaa metsässä oikeen kivoja otteita. Irtoaminen ei ole ainakaan mikään ongelma, vaikka sitä suoraa pistoa saa vielä työstää. Ensin kuitenkin ilmaisu kuntoon.

Muuten kesä on koostunut uintitreeneistä, koska on vaan turkasen kuumaa ollut, että muuta lenkkiä ei tee mieli tehdä. Ollaan sitten tehty n. kerran viikkoon pitempi uinti veneellä. Matkaa on kertynyt n. 1,5 kilsaa yhteensä, välillä ollaan käyty saaressa pitämässä taukoa. Yhteen suuntaan uintiaikaa on tullut 20-25 minsaa riippuen aallokosta ja mutkista. Nona on saanut uiskennella vapaana, Ruskaa ja Nukkaa olen uittanut liinassa. Ruska ja Nukka ovat puolittaneet matkan. Nukan uintitekniikka on varsin hyvä, mutta Ruskalla olisi vielä oppimista, sillä Ruska ei juurikaan potki kunnolla takajaloilla.

Loppuun muutama kuva Sari Korhosen ottamana HiFin kisoista:

Nukka liitää.

Hienolla Fiiliksellä mennään HiFi:n kisoissa.

Tilannekuvaa.