Viime viikonloppuna kävimme Nonan kanssa aksailemassa Jyväskylässä. Nehän oli ensimmäiset kakkosluokan kisat varsinaisesti. Tuomari toimi Kari Jalonen, jonka radat olivat kyllä kivan yksinkertaisia ohjata, mutta koiralle teknisesti haastavia. Meidän meno Nonan kanssa oli taas sitä kauheeta vääntämistä, vaikka Nona oli jo selvästi paremmin kartalla kuin minä. Ekalta radalta saatiin 10, kun keppien aloitus ei sujunut ja yksi vauhdikas laakahyppy ei onnistunut. Toisella agiradalla vännettiin kuin väännettiinkin nolla, vaikka ei se mahtanut kaunista olla. Tuolla nollalla voitettiin ja saatiin plakkariin eka nousunolla. Viimeinen rata oli myös agility. Nonalla oli hirttänyt kaasu kiinni, niin että ei tullut enää hirttoon vaan sujahti väärään putken päähän. Toki tämä oli osaltaan taas omaa syytä, kun en ottanut tarpeeksi etumatkaa lähtöön ja sen seurauksena eksyin omalta linjalta. Muuten rata oli jo melkeen sellainen kuin mitä toivoisin, vaikka ei siellä mitään flowta koettu. Kokonaisuutena ihan kiva saldo saada edes yksi nolla.
Tänä viikonloppuna teimme Ruskan kanssa paluun kisaradoille, ensin Kuopiossa sitten Pieksämäellä. Ruskan kanssa kisailtiin viimeksi elokuussa, joten yhtään ei kyllä tienyt mitä sieltä tulee. Ruska kun on reeneissä alkanut lukemaan myös itse rataa. Olimme Ruskan kanssa ilmoittautuneet vain agilityradoille, ihan vaan tuuria kokeillaakseen. Ekalla radalla päästiin tokavika esteelle. Siihen piti tehdä tiukka kääntö takakierrolle. Kolmanneksi viimeselle esteelle tultiin melko hyvällä vauhdilla, joten ei ollut minun jarrutukset ajoissa. Ruska jatkoi hypyn jälkeen matkaa ja otti tokavika hypyn väärältä puolelta. Toisella agiradalla ei onneksi ollut vastaavia ja sieltä tulla putkahtikin nolla. Rata oli melkoisen haastava monelle ja kolme nollatulosta tuli kokonaisuutena. Me toki olimme ne hitaimmat nollan tekijät. Ihan kelpo vauhti sillä Ruskalla kuitenkin oli. Etenemä oli siinä 3,8m/s paikkeilla.
Pieksämäellä aloitettiin ensimmäinen rata varsin mukavalla otteella. Ruska oli jo vähän herännyt kisailemaan, joten nollarata tehtailtiin tästä. Valitettavasti taas pari muuta oli meitä nopeampia, vaikka hyvin Ruska jalkoja liikutti. Etenemä tällä radalla oli 3,91m/s. Toisella radalla ehdittiin nelosesteelle, joka oli puomi. Ehdin juuri vilkaista sen, että Ruska loikkasi alastulokontaktin. Olin ajatellut luottaa siihen, että ottaisi sen, kun oli muka kiire seuraavalle esteelle, joka oli takaakierto. No, niinhän siinä kävi, että vitonen napsahti, sillä tultiin toiseksi. Voitto meni nopeammalle vitosen tehtailijalle. Niin pienestä olisi ollut se puhdas rata kiinni (ja sen myötä viimeinen agilityserti). Shit happens!!! Ruskalla olisi nyt kuitenkin viisi SM-nollaa kasassa se tuplanolla siis vielä uupuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti