Ruskaroihun klaani: Kesän touhuja ja kevään kuulumia

Blogi on taas pitkään ollut hiljaiselossa. Me ei kuitenkaan olla laakereilla maattu, vaan kuluva kevät ja alkukesä ovat olleet varsin touhukkaita. Yksi syy tähän on ollut allekirjoittaneen opiskelut, jotka vihdoin saatiin päätökseen. Nyt on taskussa eläintenhoitajan ammattitutkinto osaamisalana koirahieronta.
Toinen syy kiireiseen kevääseen on huhtikuussa laumaamme liittynyt uusi jäsen Lempo. Lempo belgialainen tuli vähän yllättäen meille, mutta täytyy vaan myöntää, että mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea päästään neidin kanssa kokemaan. Lempo toivottavasti kasvaa Nonan opissa nopeajalkaisesksi ja sisukkaaksi vetokoiraksi.

Lempo (Naavalan Musta Theia) 8,5vk

Lempo 4kk iltauinnin jälkeen.

Tämän kauden vetokausi toi taas mukanaan paljon iloja ja onnen hetkiä. Nona valioitui jo alkukaudesta ja saa nykyään kantaa Suomen Vetovalio titteliä ensimmäisenä bordercolliena. Nonan kanssa kävimme myös hiihtelemässä bordercollieiden rotumestaruuksissa saaden myös rotumestaruuden taskuun. SM-sprinteissä meidät palkittiin hopealla ja Nona oli SM-pronssilla miesten C-viestissä lainahiihtäjän kanssa. Itse starttasin muutaman kerran lainakoirilla. Rosvo belgialaisen kanssa kävimme belgien rotumestaruuksissa testaamassa vauhtia, joka riitti RM hopeaan. Isla seisojan kanssa kävimme kokeilemassa vauhtia A-sarjassa sekä VULlin SM-narussa (4.) ja SPKL:n SM:ssä. Palveluskoiraliiton Suomen mestaruuksissa meidän vauhti riitti hopealle ja Isla tienasi samalla ensimmäisen vetosertinsä. Riipi ja Manukin pääsivät puuhastelemaan hiihtohommia ihan epävirallisiin startteihin asti.

Rosvo kiitämässä maaliin rotumestaruuksissa.
kuva Sari Eskelinen

Islan kanssa Kuhmon SM-paanalla.
Kuva Anne Heikkinen

Nona ja Rosi Sprintin SM-kisoissa lähtökiihdytyksessä.
Kuva Pia Riiheläinen.

Kevään pentusuunnitelmat eivät nyt tuottaneet kaivattua tulosta. Viiman sulhanen vaihtui vielä vähän lennosta, mutta uuden sulhonkaan kanssa pentuhommat eivät onnistuneet, vaikka yritys oli kyllä kova. Viiman epäonnistuneen astutusreissun takia myös Riipi kävi keväällä treffaamassa omaa sulhoa, mutta sekään romassi ei nyt kukoistanut. Mietimme uusia suunnitelmia Riipille ensi vuodelle. Viiman sijoitussopimus tulee raukeamaan neidin täyttäessä 4 vuotta.
Mahdollisesti ensi vuodelle meillä on myös bordercolliepentusia. Nonalle olisi vähän kaavailussa sen toinen pentue.

Kevään aikana on touhuiltu vähän vetohommia sulalla maalla, tottelevaisuutta ja lumien lähdettyä tietenkin maastolajeja. Hakua on nyt tehty Nonan kanssa säännöllisesti sekä kesän korvilla pääsimme myös aloittamaan vepen. Nona ja Lempo ovatkin nyt käyneet jokuset vepetreenit opiskelemassa ja kyllä vaan tuokin laji on osoittautunut hyvin koukuttavaksi.
Manun kanssa kävimme keväämmällä harjoittelemassa BH:ta kurssilla ja Manulla oli hommat aika kivasti kasassa. Harmikseni en tietenkään saanut omaa treeni-intoa säilytettyä, joten joudumme kai unohtamaan tämän kauden osalta tuon BH kokeen. Manu kaipaisi kuitenkin vähän enemmän varmuuutta tekemiseen häiriössä tai ainakin ohjaaja kaipaisi. Riipin kanssa on käyty jokusen kerran paimentamassa. Täytyy vaan todeta, että onhan tuo paimennus vaan ihanan kamalaa. Meidän ongelma mahtanee Riipin kanssa olla osaltaan ohjaajan osaamattomuus, joka sitten heijastuu koiraan. No jospa saisimme vähän treeniä alle, niin että uskaltaudumme lähtemään kokeisiin. Tälle kaudelle on jokunen muukin tavoite tehty, joten toivon mukaan treenit ja opiskelut jatkuvat. Lajitreenien ohella pidämme myös kuntopohjaa yllä ja lähdemme valmistautumaan tulevaan vetokauteen.