lauantai 14. tammikuuta 2023

On vuosi 2023

Pitkän tauon jälkeen löysin blogiin sisään, joten ajattelin herätellä sitä vähän uudestaan henkiin.

Viime vuodet ovat vierähtänyt meillä nuorimmaisen eli Lempon kanssa touhutessa. Edelleen laumaan kuuluvat samat nelijalkaiset jäsenet. Ruska on elellyt mummokoirana ja eläkeläisenä jo useampia vuosia. Vanhuuden vaivoja alkaa olemaan ja askel on ajoittain hidas, mutta muuten mummeli porskuttaa lenkillä mielellään mukana. Ruska on aina ollut varsin rauhallinen liikkeissään ja nyt tuo piirre on hyvin korostunut, kun mummo jää haistelemaan ja tutkimaan omiaan. 

Nonan elämä on meillä muuttunut eniten. Pentusuunnitelmat Nonan osalta lopulta kuopattiin. Nona loukkasi jalkansa 1.1 2021. Lopulta selvisi, että vasemmasta ranteesta oli katkennut nivelsiteitä. Nona on elellyt siitä lähtien sairaseläkeläisenä. Nonan kanssa mennään päivä kerrallaan tavallista arkea eläen. Tapaturman jälkeen pelkäsin, että kroppa ei kestä menohaluista bordercollieta, mutta vaikka jalka selvästi kuormittaa kehoa väärällä tavalla, niin Nona on pysynyt varsin elämänhaluisena ja pirteänä.

Manu tuo meidän herrakoiramme on kulkenut uskollisesti tyttöjen mukana. Manukin on saanut ikää jo sen verran, että eletty elämä vähän näkyy ja tuntuu kropassa. Sen takia vetohommat ovat jääneet pois kuvioista. 

Riipi on jäänyt laumassa myös kotikoiran virkaan. Välillä Riipi toki on käynyt touhuamassa hakuhommia ja yksi kesä kokeiltiin myös vesipelastustakin. Ihan kehityskelpoinen vepekoira oli Riipikin, vaikka eihän se mikään Lempon tai Nonan kaltainen vesipeto ole. Muutamia kertoja ollaan käyty myös paimenessa, mutta nekin hommat ovat jääneet harjoituspaikkojen puutteen sekä muiden resurssien takia. Minua on harmittanut hirveästi Riipin osalta jättää paimennukset, mutta elämäntilanne on siihen vähän ajanut. 

Riipi teki vuoden 2020 lopulla pentueen, joka toi meille pennuntuoksua ja teräviä hampaita. Pentuja syntyi viisi, joista neljä oli narttua ja yksi uros. Isänä pentueella oli Pilvipolun Eemeli. 

Nuorimmainen laumanvahvistus on tätä nykyä jo lähes aikuinen yksilö. Lempon kanssa on ehditty kokea jo monenlaista. Siitä on kasvanut hyvin nimensä mukainen kamalan ihana ja ihanan kamala yksilö, joka on kyllä opettanut paljon. Vetohommiin Lempo syttyi varsin hyvin ja onkin parina talvena päässyt kisoja ja kokeita kiertämään. Vuonna 2021 koronan takia järjestettiin vain SPKL:n SM-kisat Kontiolahdella. Lempo starttasi tuolla ensimmäistä kertaa. Tuloksena oli C-sarjan voitto ja SM-kulta. Viime talvena päästiin starttaa kolme kertaa. SM-kisoissa ei onnistuttu keliolosuhteiden takia, mutta belgien rotumestaruuksissa oltiin ensimmäisiä. Lempon kanssa on myös kokeiltu onnea vepekokeissa, missä ollaan tällä hetkellä AVO-luokassa. Bh-koe käytiin suorittamassa syksyllä 2021, mutta haussa ei päästy tällä kaudella testaamaan osaamista kokeessa. 

Meillä olisi enää vajaa kuukausi valjakkohiihdon kilpailukauden alkamiseen, joten talvi pyörii pitkälti vetohommien parissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti