Näillä väreillä on treenit edenneet ja "edenneet". Nonan kanssa ollaan taas vaihteeksi melko solmussa aksailun suhteen. Kontaktitreeni ei ole tuonut toivottua käyttäytymistä, vaikka eipä noita treenikertojakaan ole liiaksi. Kaikki kontaktit kusee ja se suurin ongelma on se, että minulta puuttuu sopivat työkalut. En osaa. Puomissa ei vaan laukat satu kohdalleen, kun ehkä joka viidennellä. A:lta tulee kovassa vauhissa liian korkealta alas. Keinun tekee joko lentokeinuna tai sitten juoksee puoleen väliin, hidastaa, odottaa, että laskeutuu ja loikkaa pois. Aksassa muutenkin tökkii asenne, etenkin ohjaajan. Ei kestäis jäädä yhtään nyrpeilemään ja jallittaan, kun tuo Nona ottaa siitä sen verran herkästi itteensä.
Käytiinpä viikonloppuna Nonan kanssa Oulussa aksaa kolme rataa. Ekalla hyppärillä tehtiin jo jotain historiaa, sillä saatin tulos 5. Aika oli todella hidas, etenemä just neljän pinnassa. Tällä radalla alussa oli mielenkiintoinen pyörittelyhässäkkä, josta sitten muutaman valssailun kautta kepeille ja suoraviivaiseen paahdatukseen. Lopussa oli taas muutama valssi melko tiukkaan ja loppusuora alkoi putkesta. Nonan kanssa lopun valssit koitui kohtaloksi, kun ei ajoitus sattunut oikein ja jouduin kalastelee toiselle valssille, jonka takia sitten eksyin putkilinjasta ja Nona tuli mukaan ohi putken suun. Siitäpä sitten kielto. Ruskan kanssa käytiin hiputtelemassa myös tuo hyppäri. Ruska teki suht varmaa työtä, mutta hitaasti. Kepit olis saanut olla räväkämmät ja pussiinkin jäi asumaan (vaikka se oli kyllä tosi pimee pussi, josta monet kakkosluokan koirat tuli pois). Valssit Ruskankaan kanssa ei olleet niitä parhaimpia, mutta ilman ratavirheitä maaliin tultiin. Vieläkään vaan ei ylletä Topran Samin aikoihin, sillä yliaikaa tuli 0,11. Nonan kanssa jatkettiin pari agirataa ja odotetusti puomilta tuli kontaktivirheet. En kyllä radalla jäänyt katsomaan, miten se ne juoksee, kun yritin vain ehtiä ohjaamaan. Agiradoilla tuomarina oli Minna Jokisaari. Ekalla agiradalla oli meno jo varsin mukavaa. Radalla oli vaan sellainen 30metrin suora paahdatus, joka loppui renkaaseen ja siitä piti kääntyä hypylle ja kepeille. Rata alkoi kivasti sillä sain puomille vähän etumatkaa ja ehdin ottaa koiran mukaan ja laittamaan sen viskillä oikeeseen putkeen. Toinen putki olisi ollut tarjolla, mutta kerrankin oltiin kartalla yhdessä. Siitä sitten sinne suoralle, joka sujui melko hyvin omalta osalta. Nonaa taisi taas vähän arveluttaa jarrujen käyttö ja kiersi renkaan. Korjailttin se kuitenkin ja jatkettiin. Ei löytänyt keppien sisään, vaan juoksi ekasta välistä pois. Alettiin korjailee ja Nona oli sitä mieltä, että nythetijustkerromitätehdäänminnemennään. Siinä huutaessa se sitten otti ylimääräsen hypyn ennen kuin löysi kepit. Puuh.. Loppurata sujui taas ihan kivalla meiningillä. Vika rata oli sitten aika kammotus. Ohjaaja ei muistanut / ehtinyt edetä suunnitelman mukaan, joten kaikki kusi. Kaikki sai oikeastaan alkunsa keinusta, joka oli kolmas este. Jäin katsomaan, että loikkaako ja unohdin koko homman. Nona otti keinun tosi hitaasti. Argh. Muu sitten olikin omaa tupeksuntaa. Hylky mahtoi tulla vasta vikalla esteellä, kun se jäi ottamatta. Mahtoi siellä kieltokin tulla yhden hypyn kohdalla, kun olin ihan väärässä paikassa väärään aikaan ja meinasin törmätä koiraan. Sellastapa se taas vaihteeksi. Aika tummalta näyttää tuo aksamotivaatio tällä hetkellä. Eniten ahdistaa just nuo kontaktit. Kun en tiedä miten toimia niiden kanssa, että päästäis oikeesti eteenpäin. Ehkä me sittenkin jäädään vaan treenitauolle ja katsotaan kisoja sitten, kun oikeesti osataan jotain.
Ruskan kanssa aksailu on ollut sitä pikkusievää piiperrystä. Se tsemppaaminenkaan ei auta, kun se kenties vähän liikaa häiritsee Ruskaa. Parempi tunnetila kai pitäsi saada treeneihin, kun siellä on välillä niin kamalaa Ruskastakin. Kunpa vaan osaisi ja muistaisi sen itse. Nukan osalta olen jo melkeen todennut, että en kehtaa vääntää aksaa sen kanssa.
Valoisampia näkymiä on sentän ollut tuolla ladulla. Siellä ollaan treeniä tehty Nonalle ja Nukalle. Nonan kanssa on siirrytty normimatkan reenaukseen. Ollaan siis vedetty se vitonen kolmessa osassa kaavalla 2+2+1. Tuo meidän treenimaasto ei ole mikään helpoin, sillä ylä- ja alamäkeä löytyy. Sen on kyllä Nonastakin huomannut, että alkaa vähän tassuissa tuntumaan. Sinnikkäästi se silti töitä tekee ja alamäissä se on petrannut ihan hirmuisesti. Nyt ollaan sitten parissa treeneissä vedetty vielä loppusilauksena Nona parivaljakkoon kaverin seisojan kanssa. Melko hyvältä näyttää näiden meno, josko se tois Nonallekin vähän vielä tehoja lisää. NukkaRukkakin on kunnostautunut näissä hommissa. Se vetää jo tosi hienosti, vaikka uudet urat aiheuttaa vielä ihmetystä. Nukalle ollaan tehty kilsan lenkkiä parissa osassa. Nyt viimeisissä treeneissä vedettiin pari kilsaa neljässä osassa. Melko maltilla koitetaan Nukan kanssa edetä, kun tarttuu vähän häiriöihin ja selvästi tarvitsee sen palkan sinne eteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti