maanantai 17. kesäkuuta 2013

Kesälaitumille

Niin se koitti vihdoin ja viimein: kesäloma. Juhlistimme loman alkua piipahtamalla ACElla reeneissä. Saimme kaksi tuurauspaikkaa jokers ryhmästä keskiviikko illalle. Pohdiskelin, että otanko Nonan vai Nukan kanssa. Päädyin Nukkaan, kun se kuitenkin on vähän osaavampi, vielä. Kouluttajana meillä oli Sanna ja rata vaikutti ihan kivalta. Hauskaa oli, että samalla vuorolla oli myös porokoira Noki. Ruskan kanssa ensin. Ihan kivasti Ruska jaksoi yleiseen olemukseen nähden tsempata ja alkurata meni aika kivasti. Toki eihän se vauhti kovin hurja ollut, kun kelloa käytettiin. Kepeille vienti onnistui, mutta ne vaan ovat niin hitaat. Loppua kohti vähän vauhti paranee, mutta silloinin pitää tsempata aika kovasti. Putkeen vienti ja pöytä onnistuivat ihan mukavasti. Pöydältä pari suoraa hyppyä, jonka jälkeen kolmas hyppy vietiin pakkovalssilla tai niistolla. Kellotettiin nopeampi tapa. Kyllä se sillä pakkovalssilla oli nopeempi, vaikka vähän arvelutti, että tuleeko se Ruska sieltä pöydältä kovinkaan vauhdikkaasti. Pakkovalssin jälkeen jatkettiin keinulle, josta sitten hyppy, johon aika tiukka ja oikea-aikainen valssi ja muurille jaakotus-vekki ja sitten A:lle. Muurilla kokeiltiin myös kahdenlaista ohjausta: tuota jaakotus-vekkiä ja sitten toisen (kauemman) tolpan kautta kierrättämistä + valssia. Ei ollut paljoa eroa näillä ja tuolla tiukemmalla ohjauksella jopa Ruskalla tippui muurin palikat. Loppurata aika suoraa linjaa ja kepeille vienti hyppysuoran jälkeen. Ei taittunut toiseen väliin, kun koitti vedättämällä viedä. Ruska teki ihan ilosella mielin hommia, mutta melkonen keinuhevonen se kyllä on. Ei oikeen millään syty etenemään, vaan on vähän asenteella "kyllähän mää täältä tulen, kun ehdin". Katsottiin toisella kiekalla vielä keppejä ja etupalkalla niihin voisi saada vauhtia. Tätä siis reeniohjelmaan. Myös etupalkan käyttöä radalla pitäsi taas tehdä, josko sieltä se into löytyis.

Nukan kanssa tehtiin ensin samaa rataa. Alku oli hyvä, palkkaus ennen keppejä. Kepit erikseen, vähän oli hakemista taas ja melko hitaasti ne sujuu. Sama homma palkaa loppuun vaan. Pöytä ei ollut mielessä Nukalla, ehdotti kontaktiasentoa siihen. :) Sitten taas kellotukset, ja edelleen pakkovalssi parempi. Nukka muuten liikkuu selvästi vauhdikkaammin kuin Ruska. Keinu meni lentokeinuksi ja sitten pikkukoiraa alkoi vähän epäilyttää aksahommat. A:n kontaktikin oli hidas. Toisella kiekalla aloitettiin sitten keinusta ja kyllähän se sieltä löytyi. Keinuakin saisi tehdä nopeammaksi. Nukan kanssa sitten tehtiin pientä vauhtipätkää, jossa ei ollut kontakteja ja keppejä. Eka kerralle olisi tahtonut mennä pöydälle, mutta toisella vedolla tuli hyvällä vauhdilla leluvedätyksellä. Kyllä se Nukkakin jotain oppii ja jos tuo asenne pysyy, niin vauhtikin olisi ihan mukavaa. Leluun syttyi hyvin ja tykkäsi taistella. Voihan Nuksutin <3 Aksareenien lopuksi lähdettiin tyttöjen kanssa käymään porokoirien Gamin ja Nokin kanssa lenkillä. Oli tarkoitus riekututtaa, mutta poliisi Gami oli toista mieltä, etenkin kun riekkumiset vaikuttivat melko hurjilta. Mukavaa oli kuitenkin tavata nämä herrat.

Sitten torstaina suuntasimme kulkumme kohti etelää. Iltapäivä meni matkanteossa ja illasta olimme perillä Lohjalla. Täällä sitten vietämme loman ensimmäisen viikon juhannukseen asti. Eilen kävimme ihailemassa kunnon agilityä Kirkkonummella agilityn sm:ssä. Kylläpä vaan oli taitavia koirakkoja. Kävi hyvin selväksi lajin haasteet: kaikki on niin pienestä kiinni. Nyt jatkamme lomailua ja suuntaamme kohti Kustavia mökkeilemään. Tytöt saavat rellestää vapaana saaressa ja Nona päsee nauttimaan vesileikeistä. Josko vähän jaksaimme ja muistaisimme reenaillakin, vaikka motivaatiota ei kyllä tottisteluun taas meinaa löytyä. Juhannuksena käymme Ruskan kanssa kokeilemassa vähän aksaamista TSAU:n kisoissa. Hidashan se on taas, mutta näillä mennään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti