maanantai 15. huhtikuuta 2013

Aluevalmennusta, Hugea ja aksailut Varkaudessa

Perjantaina taas reissu Kajaaniin. Ruska teki koko radan ja Nukka 1-11 sekä lopuksi keppejä. Nukalla oli ihan mukava vauhti, mutta välillä hieman jumittui putkeen tutkimaan jotain. Oma ohjaaminen oli taas vaan vähän sitä sun tätä. Milloinkohan sitä oikeesti oppisi? Tyytyväinen olin kuitenkin Nukan asenteeseen. Lopuksi Nukka teki keppejä muutaman ohjurin ollessa paikoillaan. Hyvin lähti hakemaan oikeaa reittiä, välillä tuli virheitä, mutta korjasi itse. Aloitukset onnistui hyvin. Ruska kanssa sitten radalle ja voi hyvänen aika. Heti lähti käsistä ja kaarrosta tuli kauheasti, kun ohjaaja taas oli ihan myöhässä. Sai kyllä olla tarkkana ajoituksen kanssa tai siis saisi olla tarkkana. Se tarkkana kun ei millään meinaa onnistua minulta.

Rumarakki 12.4.


 Lauantaina oli sitten vuorossa aluevalmennusta Kuopiossa ACElla. Harri oli suunnitellut meille "kisaradan" eli Nukkakin on nyt "startannut" hyvin epävirallisesti. Rata oli oikeen mukavan oloinen, muutama hieman kinkkisempi kohta, joka me Nukan kanssa vedettiinkin pitkäksi. Rengas osottautui vaikaksi, vaikka tällä viikolla juuri käytiin sitä reenaamassa. Erilainen rengas oli Nukan mielestä hyvin epäilyttävä. Nukka veti minusta ihan mukavalla vauhdilla ja pienien kömmellyksien kautta saatiin rata suoritettua läpi. Kisa toteutettiin joukkuekisana ja joukkueet tehtiin "koon" mukaan. Me Nukan kanssa alettiin jo makseiksi ja kappas niin se Nukka vaan hyppeli 60cm rimat ilman ongelmia ja okserikin meni siellä seassa. Maksit muuten voitti eka kisan, mutta toisella kierroksella oltiin sitten ainoa joukkue, joka huononti aikaa. Lopuksi otettiin vielä este reeniä. Aikaa tuntui olevan ruhtinaalisesti, kun kaikki eivät olleet paikalla. Käytiin Nukan kanssa tekemässä rengasta ja alkoi se sieltä löytymään oikea reikä. Myös puomin kontaktia katsottiin ja Harrin ohjeiden mukaan meillä pitäsi alkaa tehdä palkkausta eteen vapauttaen koira. Naksuttimella siis "palkattais" koira pysähtymisestä oikeaan asentoon ja sitten heti vapautus. Nukalla pitäisi olla selvnä pysähtyminen kontaktille, joten tämä olisi nyt ihan looginen vaihe.

Saatiin ihan viime tipassa aluevalmennuksessa paikka myös hugeen. Otin Nonan reenamaan, kun Ruskalla oli kisat tulossa. Tehtiin Nonan kanssa Harrin penturata, jossa oli putki, hyppyjä ja muuri. Hyppyjä oli pari kipaletta. Ideana oli ohjata pieni rata, jossa ensin putken kautta laitettiin koira hyppäämään ja otettiin seuraavalle hypylle vastaanottovalssilla ja siitä muurin kautta taas vastaanottovalssi ( sama hyppy) ja sitten hirtolla putkeen. Valssit onnistuivat yllättävän hyvin, kun en liikaa kiirehtinyt, mutta se hirtto. Oma suoriutuminen siitä oli olematon, joten eipä se Nona oikeen päähään menny. Muutamia toistoja, joissa pari hyvää suoritusta siihen hirttoon asti. Nona kulki hyvin ja sillä oli kivaa. Seuraavalla kiekalla sitten sama kuvio sokkareilla siis persjätöillä. Ihan hyvä, mutta toisen puolen sokkari oli minulle jotenkin vaikea ja olin hieman myöhässä, jolloin Nona tuli liikkeen mukana ohi. Hirtto ei taaskaan onnistunut, joten sitäpä siis harjoittelemaan. Viimeisellä kiekalla vielä pieni pätkä, jossa oli kolme hyppyä ja putki ja sieltä samaa reittiä takaisin. Hypyt oli ns. J muodossa, joten ajatuksena oli saada koira hakemaan hypyt mahdollisimman pienellä liikkeellä. Jouduin kyllä liikkumaan jonkun verran ja eka kerralla viimeinen hyppy vedettiin ohi ihan oman huolimattomuuden takia. Nonan kanssa oli vaan taas melkosta kiva tehdä hommia. :D Ihan niin kiva ei ollut katsella toisten aksailuja, ainakaan Nonan mielestä. Nona olisi tahtonut päästä itse kentälle, kun näki toisen koiran suorittavan radalla. Vähän piti huutaa ja sinkoillakin.

Sunnuntaina suunnattin sitten Varkauteen agikisoihin. Ruskan kanssa oli tarkoituksena kolma rataa juosta. Alkuvaikutelma ekasta radasta oli ihan ok, vaikkakin melkosen haastavia kohtia siellä oli. Noh, omaa huolimattomuutta siitä tulikin hylky 9esteellä, kun ohjasin 8 hypyn turhan läheltä ja työnsin koiran takaakierrolle. Lopussa tehtiin sitten vielä komeasti triplahylky, kun Ruska kaahatti ja jäin odottamaan ja sitten en enää ennättänyt työntää takaakierrolle. Ihan hyvä fiilis jäi tästä kuitenkin, sillä Ruskalla tuntui olevan hyvä vauhti ja vire. Ainut vaan, että oma tekeminen oli vähän varovaista ja niin myöhässä. Ruska siis teki laajoja kaarroksia enkä oikeen saanut sitä kunnolla ohjaukseen. Toinen rata tuntui olevan ihan jees, vaikkakin taas oli tosi haastava kepeille vienti ja alun takaakierto ja putkiansa toi oman jännityksen. Valitsin alkuun saksalaisen, vaikka siinä oli riskinsä, että koira menee väärän pähän putkea. Ruska meinasikin mennä, mutta huomasi ilmeisemmin viime tipassa, että eipä se sinne ohjaakaan. Tästä ihan hyvä pätkä kepeille ja onnistuin niistämään koiran oikeaan väliin, vaikka eipä se mahtanut kaunista olla. Melko hitaat kepit myös. Loppuun meinasi tulla kiire, kun ajattelin vaan myöhästyväni valssista, joka piti tehdä A:n jälkeisen hypyn jälkeen. Kiire ilmeisemmin kostautui, kun Ruska oli roikassu kontaktin hyvin yli. Viimeisenkin hypyn meinasi vetää ohi, mutta korjasi itse lopulta. Tämä oli kyllä sellainen vääntämällä väännetty rata, kaarrosta tuli taas ja mulla oli muka hirveä kiire ja silti olin myöhässä. Kymppi saatiin tältä radalta ilmeisemmin juuri A:n ja puomin alasmenoilta. En oikeen itse edes tiennyt mitä tuolla radalla oli tapahtunut, luulin sen jopa olevan hylky alun sähellyksen jälkeen. Ainut positiivinen asia tällä radalla oli se, että vauhti riitti ihan reippaasti. Viimeinen rata ei ollut yhtään sen helpompi, vaikka teknisesti ihan suoritettavissa. No meidän teknisyys jäi varmaan jo lähtökuoppiin, sillä olin jo ihan ensimetreistä lähtien ihan hukassa ohjauksen kanssa ja vastaanottovalssi tuli myöhssä ja venyi ja lähetin koiran hyppäämään esteen värältä puolelta. Siitä sitten Ruska haki putken, vaikka piti mennä A:lle, uudestaan A ja jäi himmailemaan harjalle ja sitten roiskasi sieltä alas, ei tullut pakkovalssiin, sentään hirtttoon tuli, olin ihan pihalla ja hukassa enkä saanut vietyä kepeille, ja sieltä vielä loppuhuipennuksena puomille Ruska ampasi kuin tuli perseen alla ja roiskasi kontaktin yli ja juoksi ihan suoraa taakse katsomata ulos radalta repun luokse palkalle. Tuomari jo kommentoi puomin jälkeen sanomalla "no niin", ilmeisemmin Ruska otti hyvin tästä vinkistä vaariin. Ja kylläpäs se vaan pistää edelleenkin porisuttamaan, kun vaan joutuukin ajattelemaan tuota rataa. Tulos sinällään oli ihan oma moka, mutta tuo Ruskan muu käyttäytyminen ja suorittaminen oli kyllä jotain ihan hirveää. Suoraan sanottuna koko hallinta ja kontrolli puuttui ihan täysin..ihan tulee flasbackinä mieleen eräs poropaimennuskoe. Puuh ja huuh..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti