Kesää pukkaa

Voihan vietävä! Kelit on menneet vähän turhan lämpimiksi ja kuraisiksi. Sadettakin on riittänyt takaamaan viel kunnon rapakelit. Tämähän on tietänyt sitä, että helpot ja stressittömät lenkkeilyt saa nyt vähäksi aikaa unohtaa. Hihnalenkeille tuonne yleisille teille pitää siirtyä ja tän kauhunelikon kanssa se ei ole oikeen kivaa. No ehkä vähän liioittelen, kulkeehan noista ainakin puolet hihnassa ilman suurempia ongelmia ja toinen puoli osaa halutessaan olla nätisti. Ainut vaan, että ohitukset ovat aina oma lukunsa, kun en millään pysty handlaamaan neljää hihnaa ja viel tunkea namia naamaan. Mennän me ilman namia ohi ihan hiljaa, mutta hihnoista kuitenkin pitää kiskoa ja pyöriä. Ruskalle on hieman tullut jotain puolustusviettiä, kun meinaa kommentoida räksyttäville koirille ja kun yksi aloittaa on reaktiivinen Nukka jatkamassa ja sitten myös Nona. Soni on varmaan ainut,joka menee hiljaa ohitukset, vaikka toiset möykkää. Toivottavasti se kesä tulisi nyt äkkiä ja paikat kuivuis, niin olisi tää lenkkeily mukavampaa.

Mutta sitten viikon reeneihin. Tiistaina käytiin tekemässä Ruskan kanssa kontakteja. Kyllähän ne nyt reeneissä menee ihan hyvin, vaikka puomin ylösmenolle pitäisi minun oikeesti opetella jarruttamaan omaa liikettä. Ruska meinaa hyppiä sen tosi helposti yli. Nyt Ruska jopa himmaili kontaktille, vaikka koitin itse pitää liikkeen jatkuvana. Nukan kanssa sama kontakti reeni nopealla palautuksella. Meinasi Nukka alkaa vähän varastelemaan, mutta palkaamattomuuden jälkeen korjasi tilanteen. Nukan kanssa myös keppejä, jotka ei sitten meinannut onnistua millään, kun Nukka keräsi paineita minusta parin epäonnistuneen kerran jälkeen. Olenkohan mie oikeasti noin kamala, kun Nukka antaa ymmärtää? Miua lähinnä alkaa aina risomaan sen mielistely yritykset, vaikka koitan olla näyttämättä sitä koiralle. Noilla poroilla vaan tuntuu olevan joku seitsemäs asti tuon havaitseiseen. Jankattiin useamman kerran ja koitin kehua, kun meni hyvin. Muutaman kerran saatiin kepit läpi, mutta vauhti ja omaehtoinen työinto oli ihan hukassa. Pitää kai vaan vielä pysyä ohjureilla. Nonan kanssa myös keppejä kolmannesta välistä ja nyt alkoi homma mennä mukavasti. Pientä ratapätkää ja kiertämistä. Sitten olikin vuorossa agilityn jatkokurssi, jossa toimin vetäjänä. Perään vielä alkeiskurssi. Oli minulle eka kerta, kun tapasin koirat, joten oli vähän hankala suunnitella reenit. Ensiviikolla uudestaan.

Torstaina pyörähdettiin tottiksissa. Vettä tuli koko reenien ajan, joten märkänä sai kotiin raahautua. Nää tottikset meinaavat vähän masentaa, kun sitä huomaakin kuinka on ihan väärästä päästä aloittanut linnan rakentamisen. Onpahan jäänyt tuo oikean tunnetilan luominen ihan vaan teknisen suorittamisen jalkoihin. Noh, jatketaan opiskelua. Paljon tuolta saa kyllä ajattelemisen aihetta.

Perjantaina sitten Rumarakin reenit Kajaanissa. Ruskan kanssa tehtiin "kisanomainen" reeni. Vedettiin rata läpi ja autoon ja sitten ohjaaja opetteli parannetun version ja uudestaan. Tässäpä viedeo.

Kylläpä tuollakin tulee kaarrosta ja ajoitukset hieman kusee, mutta yleisfiilis hyvä. Keppien vientiä saadaan harjoitella, nyt kyllä ohjaaja vei vähän minne sattuu. Meidän kai vaan pitää kisoihin lähtee harjoittelemaan, sillä uskokaa tai älkää, Ruska on sen verran korkeassa vireessä kisoissa, että meinaa sinkoilla sinne sun tänne, jos ei ota kunnolla hanskaan.
Nona veti myös reenit ja melko mallikkaasti teki töitä. Putkeen lähettämistä saadaan eri kulmista reenailla. Opeteltiin myös putkijarrua ja keinua.