Kajaanista suuntasimme sitten kohti Vehmersalmea ja Kuttukuuta. Luvassa oli paimennusleiri. Osallistuttiin pääsääntöisesti Nukan kanssa. Nona pääsi pari kertaa kokeilemaan lampailla tasapainoa. Perjantaina lähinnä majoituttiin takatalolle. Saatiin oma huone, tosin jätin Nonan ja Ruskan nukkumaan autoon ja otin ekaksi yöksi Nukan sisälle. Illalla tehtiin pieni lenkki ja tutustuttiin paikan eläimiin. Nona suhtautui yllättävän rauhallisesti kanoihin ja vähän hämmästeli pientä possua, joka ihan pokkana tuli suoraan koiran luokse.
Lauantai aamuna ekaksi puolen tunnin lenkki metsään kolmikon kanssa. Sitten 9 aikoihin aloitimme työjaon. Aamupäivä päätettiin käyttää oikeisiin työihin. Me Nukan kanssa pääsimme porukkaan, jossa menimme laitumelle pitämään vahtia, kun lampaat söivät. Sitten lampaat piti tuoda laitumelta poissa. Okei, ihan helppoa..paitsi, että laitumelle oli 3kilsaa matkaa ja taivalta tehtiin ihan yleisellä kylätiellä. Onneksi meidän mukaan lähti jo melko osaava aussie ja toinen porokoira Mahla sekä tilan bordercollie Weedy. Laitumella olo olikin melko helppoa ja Nukka sai rauhassa tutustua lampaisiin. Se pystyi hyvin olemaan irti ja välillä vähän käytiin pysäyttelemässä lampaita, etteivät mene mökin pihaan. Weedy kyllä hoiti näitä tehtäviä melko itsenäisesti. Pari kertaa Nukan kanssa yritimme kääntää lampaita, mutta lampaat eivät meinanneet uskoa Nukkaa, joten jouduin vähän avittamaan. Ihan ei riittänyt Nukan voima, mahtoi vähän olla epävarma ja lampaat kyllä sen huomaavat. Laidun aika täyttyi ja lähdimme kuljettamaan lampaita kotia kohti. Meille tuli pari liikenteenohjaajaa, jotka pysäyttivät tarpeen tullen autot siksi aikaa, että saatiin lampaat sivuun. Eteen jarrukoiraksi meni alkuun Weedy ja Viia aussie. Porokoirat jäivät taakse kuljettamaan. Alkuun vauhti yltyi turhan rivakaksi, kun Mahla porokoira oli turhan vahva takana ja Viia aussie ei tahtonut pysyä edessä. Nukka kulki mukavan rauhallisesti, pari kertaa mahtoi vähän ääntäkin käyttää. Siirrettiin Mahla eteen ja vauhti selvästi hidastui. Lopulta Viiakin tuli taakse, kun ei vaan pysynyt edessä. Nukka kuunteli ohjeita ja alkoi vähän tajuamaan ajatusta. Kävi pyydettäessä sivummalta hakemassa vähän harhailevia lampaita mukaan. Matkan varrella pysähdyimme juottamaan lampaita. Se oli vähän operaatio, mutta janoisimmat mahtoivat saada kostuketta kurkkuun. Matkaa jatkettiin samalla kokoonpanolla. Seuraava haaste olikin sitten takaa tuleva auto. Lampaat sivuun ja auto ohi. Hyvin meni, kun Weedy hoiti hommaa mukana. Nukka mahtoi matkan varrella saada vähän itseluottamusta, kun kävi jo vähän ronskimmin kiertämässä haahuilevia takaisin laumaan. Lampailla alkoi olla hyvä veto kotiin ja tieristeyksessä käännyttäessä alkoi hirveä juoksu, kun karitsat huutivat emiään. Sinne menivät nätisti lampolaan. Hirveästi ei töitä tehty minun mielestä, mutta oli mielenkiintoinen ja ihan tarpeellinen aloitus Nukalle. Sai rauhassa tutustua tilanteeseen ja samalla vähän opetalla kuljettamista. Ruokatauolle ja koira vähän lepäämään. Illasta sitten otettiin aidassa pientä harjoitusta. Ensin oli kokeneemmat koirat ja sitten aloittelevat. Ensin Sinikka ohjeisti meitä keltanokkia sauvan käytöstä ja siitä kuinka koiraa ohjataan. Sitten koiran kanssa aitaan. Nukka oli ensin hihnassa ja me jäimme yhdessä taakse, kun Sinikka ohjasi koiraa lampaiden edestä. Nukka teki pari syöksyä lampaita kohti. Tämä oli yllättävää, sill päivällä se oli lompsinu lampaiden lähellä ihan rentona. Melko pian hihna otettiin pois, mutta kuljin edelleen Nukan kanssa lapaiden takana. Nukka vähän väisteli sauvaa, vaikka lähti kyllä hakemaan välillä tasapainoa ihan hienosti. Muutamia käännöksiä, jolloin ohjattiin koira hakemaan tasapainoa. Muutaman vauhdikkaamman syöksyn mahtoi Nukka kokeilla. Nukan hommat alkoivat olla lauantain osalta pulkassa, joten kävimme vähän lenkkillä kolmikon kanssa. Iltatouhuilua ja nukkumaan. Päivä oli melko lämmin, joten viileässä talossa oli mukava nukkua. Aamulla sama kaava. Nyt me jäimme harjoittelemaan tasapainoa aidalle. Nukka alkoi vähän vastustelemaan sauvaa ja olisi tahtonut tulla minun luokse. Varikon portilta, johon lampaat tahtoivat jumittua, ei meinattu saada lampaita irti, kun seinään ei oikeen riittänyt Nukalla rohkeus ja voima. Sinikka tuli nyt Nukan tueksi, niin päästiin irti seinästä. Ihan hyviä pätkiä tuli, mutta välillä piti lähteä pohtimaan asiaa pjaskakasalle. Toisella kerralla alkoi selvästi jo väsymään ja meni vähän vänkäämiseksi. En oikeen taas osannut olla sellainen ohjaaja, minkä Nukka vaatisi. Nona päsi myös tässä välissä käymään aidassa. Samalla kaavalla kuin Nukan kanssa aloitimme. Nona oli huvittava, kun se selvästi koitti ilmasta haistella lampaita. Mukavan rauhalliset otteet olivat ja melko herkästi reagoi sauvaan. Nonalla meni minusta himpun verran paremmin kuin Nukalla, vaikka kylläpä se sauva vähän ällöltä vaikutti Nonastakin. Toisella kerralla ohjasin itse ja Sinikka oli tukena Nonalle. Hyviä pätkiä ja välillä vähän pohtimista. Kävimme sitten Nonan kanssa hakemassa laitumella olevat lampaat kotiin tai me olimme oikeastaan liikenteen ohjaajina. Nonaa olisi kovasti kiinnostanut lampaat ja isossa ylämäessä Nonakin sai toimia vähän jarrukoirana, kun meinasivat lampaat rynnistää. Iltapäivästä Nukka kävi vielä kertaaleen aidassa. Alkoi koira olla sen verran poikki, ettei olisi millään jaksanut työskennellä. Sittenpä meillä olikin kamojen pakkaus ja suunta kotia kohti. Reissu oli kyllä huisin mukava. Kiva oli nähdä muita lappalaisia, joita oli melko runsaasti tällä leirillä. Mukana oli myös tuttujakin sekä uusia mukavia tuttavuuksia. Tästä vois kyllä tehdä tavan. Ruska sai tämän reissun vetää lonkaa, mutta toivottavasti kesän edetessä pääsisimme uudemman kerran lampaille, myös Ruskan kanssa.
Kelit ovat olleet melko helteiset, mutta Nona on päässyt perille uinnin ihanasta maailmasta. Siitä kuoriutui melkoinen vesipeto. Nonan vesileikit
Sitten vielä vähän kuvia sijoituskoira Vallasta, kun kerrankin sain kameraan muutaman tallennettua.
 |
 |
| Rantavahti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti